– Tässä minä olen kuvassa Venäjän ulkoministeri Lavrovin ja Ruotsin Carl Bildtin kanssa. Tuossa toisessa kuvassa on taas presidentti Tarja Halonen.
Kuusamolainen maakuntaneuvos Pauli Saapunki esittelee työhuoneensa seinällä olevia valokuvia, joissa on muutamia politiikan vaikutusvaltaisia merkki-ihmisiä, joiden kanssa hän on ollut tekemisissä.
Saapunki sai viime viikon lopulla tietää, että hänet on nimitetty ensimmäiseksi Venäjän Suomen kunniakonsuliksi. Asiaa oli valmisteltu jo puolisen vuotta, mutta tiettyjen muotoseikkojen takia nimitys venyi ja venyi.
Kuusamon kaupungin edustajat, hallintojohtaja Markku Kämäräinen, hallituksen puheenjohtaja Matti Heikkilä ja valtuutettu sekä kansanedustaja Tuomo Hänninen kävivät onnittelemassa Saapunkia maanantaina.
Hännisen mukaan nimitys on nappiin osunut, sillä Pauli on tehnyt paljon työtä raja-alueyhteistyön puitteissa. Esimerkiksi Kuusamon rajanylityspaikan virallistamisessa hänellä on suuri merkitys, Hänninen totesi.
Saapunki sanoi kokevansa kunniatehtävän, josta ei saa palkkaa, kahtalaiseksi. Toisaalta auttaa parhaansa mukaan suomalaisia ihmisiä ja yhteisöjä integroitumaan Venäjälle. Toisaalta auttaa venäläisiä, jos heillä on täällä jotain ongelmia, esimerkiksi passi häviää.
– Parhaillaan on jo menossa projekti, jossa kuusamolaista tuotetta pyritään saamaan Muurmannin alueen markkinoille. Taustalla on Arla.
Saapunki arveli käyneensä rajan takana noin puolentoistasataa kertaa, kauimmaiset reissut lähes Uralilla saakka.
– Aluksihan veteraanit eivät siitä oikein pitäneet ja pitivät minua ryssän hännystelijänä. Mutta minulla oli jo saksalaissyntyperäni takia periaate, että entisistä vihollisista pitää saada ystäviä.
Saapungin mielestä kunniakonsulijärjestelmästä tulee saada aikaan pysyvä järjestelmä ja hänen jälkeensä sitä jatkaa joku toinen.
– Omana tarkoituksensa on rakentaa institutionaalinen järjestelmä maakuntiin ja sinne yhteyshenkilöt. Kunniakonsulius käsittää Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan alueet.
Saapunki toivoi, että Kuusamossa Venäjä-yhteistyötä harjoittavat tahot kuten kaupunki, Naturpolis ja Suomi-Venäjä Seura saataisiin tekemään entistä enemmän keskinäistä yhteistyötä. Siitä olisi paljon etua.