Pääkirjoitus
Kaupunginvaltuuston ikäpresidenttinä valtuustotyönsä päättävä Tauno Kärnä teki vuonna 2007 kuntalaisaloitteen hiihtäjäpatsaan saamisesta Kuusamoon.
Aloitteen perusteena Kärnä esitti muun muassa sitä, kuinka Kuusamo on vuosikymmenten ajan ollut yksi maamme hiihtourheilun keskuksista. Paikkakunnalta on noussut sellaisia hiihtäjiä kuin maailmanmestari Kalevi ”Susi-Kalle” Oikarainen ja moninkertainen arvokisamitalisti Pirkko Määttä.
Kärnän aloite johti sanoista tekoihin. Kolmesta neljään metriä korkea hiihtäjäpatsas nousee Rukalle ja paljastetaan todennäköisesti vuoden 2014 maailmancupin avauksessa. Työn toteuttajaksi on valittu taiteilija Juhani Honkanen.
Viime vuosina kuusamolaisten suksi ei ole kulkenut maastohiihdon puolella aivan loistokkaimpien vuosien malliin. Sen sijaan uusia tähtiä on noussut mäen, yhdistetyn ja alppihiihdon puolelta. Yhdistetystä mäkimieheksi vaihtanut Anssi Koivuranta on Kuusamo Erä-Veikkojen kirkkain tähti tällä hetkellä.
Alppipuolella Kalle ”moottorisuu” Palander jätti urheilullisella menestyksellään ja värikkäillä lausunnoillaan persoonallisen jälkensä suomalaiseen urheiluhistoriaan. Palander on kotoisin Torniosta, mutta kävi Kuusamon alppilukion ja edusti urallaan Ruka Slalomia. Eli Palander voidaan huoletta omia osaksi kuusamolaista hiihtoperinnettä.
Alppihiihdosta on kovaa vauhtia nousemassa seuraava kuusamolainen urheilutähti Santeri Paloniemi. Myös mäkipuolella on tukku lahjakkaita junioreja, joista varmasti kuullaan tulevina vuosina.
Kuusamosta siis löytyy hiihtoperinnettä ja hiihtolajeistaan kaupunki edelleen tunnetaan. Kuusamon Erä-Veikot on säännönmukaisesti sijoittunut valtakunnallisessa seuraluokittelussa maan kolmen parhaan seuran joukkoon.
Kaupunginhallitus on hyväksynyt patsashankkeen ja sen kustannukset 100 000 euroa. Hiihtourheilu on erottamaton osa kuusamolaista kulttuuria, ja patsaansa ansainnut, vaikka hankkeen hinnasta todennäköisesti napina nouseekin.