Viime kesänä ja syyspuolella uiton jäljiltä kunnostettu Iijoen yläjuoksu saa osakseen kiitosta ja rakentavaa kritiikkiä, samoin harjuksen alamitannosto kolmestakymmenestä aina 35-senttiin koko Iijoen vesistössä.
Inarilainen kala-ammattilainen Ari Savikko peräänkuuluttaa malttia, sillä alamitannosto on satsaus tulevaisuuteen ja Iijoen kunnostaminen toi harjukselle entistä enemmän reviirialueita. Savikko puhuu kokemuksen äänellä, Iijoki on hänen kotijokensa.
– Iijoessa on arvioni mukaan kesällä 2013 nykyistä huomattavasti enemmän 35-senttisiä harjuksia. Tämä kysyy malttia olla ottamatta saaliiksi alamittaisia harjuksia.
Iijoki on taivalkoskelaislähtöisen Mikko Halosen kotijoki, jonka yläjuoksun palauttaminen lähelle alkuperäistä muotoaan on hyvä asia.
– Hieno homma, vaikka korjaukset eivät ole olleetkaan niin radikaaleja. Virtakaloille olisi voitu tehdä vieläkin enemmän suojapaikkoja.
Harjuksen alamitannosto nähdään Oulun suunnalla hyvänä ajatuksena ja tosi tärkeänä päänavauksena.
– Alamittaa voitaisiin nostaa jossakin vaiheessa jopa neljäänkymmeneen senttiin.
Mikko Halosen toiveena ovat vaihtelevat Iijoen rauhoitusalueet, esimerkiksi kilometrinen jokipätkä viiden vuoden täysrauhoituksella kaikelta kalastukselta.
Legendaarinen Iijoen kalastaja Harri Pesonen ei moiti myöskään kauhanjälkeä. Hän iloitsee kunnostuksessa syntyneistä, selkeistä veneväylistä.
– Ei ole korjuulla pilattu. Iijoesta saattaa tulla vielä hyvä kalajoki.
Harjuksen alamitannosto olisi hänen mielestään kuitenkin saanut jäädä tekemättä. 35 senttiä on kuulemma aika vaikea saavutettava. Pesosen perhoihin on törmäillyt tämän tästä 31-32 -senttisiä, jotka piti päästää menemään.
– Järjetöntä touhua tämä alamitan nosto. Muualta tulleet ottavat tilalle pienempää, kun ei tule suurempaa. Kalastuslupa ja matkustaminen maksavat.
PVO-Vesivoima Oy:n kalatalousasiantuntija Leo Partanen on liki samaa kalapataa Pesosen kanssa harjuksen alamitan nostosta.
– Aika raju temppu kalastajia ajatellen. Saamani palautteen mukaan muutamat Iijoen vakiokävijät ovat vähentäneet harrinpyyntiään entisestään jopa puoleen.
Partanen tuntee Iijoen harjuksenkasvun: tarvitaan seitsemän kesää, jotta harjus on saavuttanut 35 sentin pituuden.
– Kyseessä on keskimääräinen kasvuaika Iijoen vesistössä. Kasvu on joen yläjuoksulla tätäkin parempi.
Partanen ei ole jokikunnostuksien kannalla, jos niitä tehdään vain tekemisen vuoksi. Tulevat vuodet ovat se mittari, jolla tarkastellaan kunnostusoperaation onnistumista - niin harjukselle kuin taimenelle.
– Pikku-Juurikassa on ollut sähkökalastuksen mukaan parhaimmillaan 50 yksikesäistä taimenenpoikasta aarilla. Tämä on huippuluku koko valtakunnassa. Mietin vain, menikö kunnostus kyseisellä alueella hyvään suuntaan.