Pääkirjoitus
Posiolla on ryhdytty tosissaan valmistautumaan mahdolliseen kuntaliitokseen. Kunta on ilmaissut halunsa säilyä itsenäisenä, mutta valmistautuu tilanteeseen, jossa valtio pakottaa sen liittymään johonkin suuntaan.
Jos liitos isompaan kuntaan on tulossa, Posiolla on käytännössä kaksi mahdollista suuntaa, Kuusamo tai Rovaniemi.
Posion poliittinen johto liputtaa avoimesti Rovaniemen suuntaan. Posion johto uskoo, että liitoksessa Rovaniemen kanssa omat lähipalvelut pystytään turvaamaan paremmin kuin liitoksessa Kuusamoon. Ajatuksena on, että lähipalvelujen turvaamiseksi kumppani kannattaa hakea mahdollisimman kaukaa. Posiolta on Kuusamoon 60 kilometriä ja Rovaniemelle 135 kilometriä.
Posiolaiset vierastavat Pohjois-Pohjanmaata, koska perinteinen asioimissuunta on muun muassa terveyspalvelujen osalta Lappi ja Rovaniemi. Posiolaisten pelkona on, että liitos Kuusamoon tarkoittaisi samalla erikoissairaanhoidon karkaamista Ouluun, 220 kilometrin päähän.
Toisaalta Kuusamossa hallinto olisi lähempänä ja posiolaisten äänivalta suhteessa suurempi kuin osana paljon suurempaa Rovaniemeä.
Posion tekemät ratkaisut vaikuttavat koko alueelle. Kuusamon ja Taivalkosken väestöpohja jää kaksin kovin ohueksi, eikä Taivalkoskella ole sen kummemmin liitoshaluja Kuusamon kanssa kuin Posiollakaan. Myös Taivalkoski liputtaa itsenäisyydelle.
Kuusamolaisten ei parane kuin odottaa ja katsoa, mitä naapurit tekevät ja mitä valtio on asiassa mieltä. Kuntakihloja ei Koillismaalla synny rakkaudesta mihinkään suuntaan, vaan ainoastaan valtion mahtikäskyllä.
Kuntaruletti pyörii, vaikka moni asiantuntija on ehtinyt epäillä sen mielekkyyttä. Kuntarajoja piirrellään kovaa vauhtia, vaikka suuret kysymykset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ovat edelleen auki.