Valtiovarainministeriö julkisti tiistaina analyysinsä kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitykseen annetuista kuntien vastauksista. Puolet kunnista ei halua minkäänlaista liitosta ja vain 37 prosenttia kunnista lähtisi jatkamaan työryhmän kartan pohjalta.
Kaikki Suomen 320 kuntaa jätti lausunnon kuntatyöryhmän esityksestä. Vain reilu kolmannes kunnista eli 119 kuntaa on valmis kuntajakoselvitykseen. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä esitti noin 70 suurkunnan muodostamista.
Ministeriön analyysissa kuntien vastauksista todetaan, että varsinkaan keskuskaupunkien ympärillä olevat kehyskunnat eivät ole valmiita selvityksiin. Pohjois-Pohjanmaalla oli kaikkiaan 19 kuntaa, jotka eivät halunneet minkäänlaista kuntajakoselvitystä. Yksi kunnista oli Taivalkoski. Se haluaa tulevaisuudessakin pysyä itsenäisinä ilman liitosta Kuusamoon. Myöskään Pudasjärvi ei halua kuntajakoselvitystä.
Lapin läänin osalta kuntajakoselvitystä ei halua 12 kuntaa. Niiden joukossa on Posio, joka haluaa Taivalkosken tavoin säilyä itsenäisenä eikä liittyä Kuusamoon.
Kuusamo puolestaan otti lausunnossaan kuntajakoselvitykseen neutraalin kannan.
Vaikka vain vajaat puolet kunnista on valmis selvittämään kuntaliitoksen mahdollisuuksia, kuntaministeri Henna Virkkusen mielestä määrä on jopa yllättävän suuri. Se antaa hänen mukaansa hyvät lähtökohdat jatkaa kuntauudistuksen valmistelua. Hallituksen tarkoituksena on päättää jatkolinjauksista vielä tämän ja ensi kuun aikana. Muun muassa uudistuksen aikataulusta.
Ministerin näkemys edustaa suurta optimismia ja se on ymmärrettävä jo hänen virkansakin puolesta. Ministeri on ollut ajamassa kuntauudistusta eteen päin ja hänen jos kenen, on sen toteutumiseen uskottava tavalla tai toisella.
Kuntajakouudistuksessa olisi otettava aikalisä ja ruvettava pohtimaan asiaa uudelleen. Kunnallisessa hallinnossa ja palvelutuotannossa on tehostamisen tarpeita ja siitä ollaan lähes kaikkialla yksimielisiä. Mutta nyt esitetyt mallit eivät kerta kaikkiaan tunnu soveltuvan. Viisainta on lähteä purkamaan asioita palvelunäkökulmasta, sillä niiden järkevästä tuottamisesta parhaalla mahdollisella tavalla on kysymys – ei kuntien rajoista.