Pudasjärven kaupunki on tehnyt huomionarvoisen esityksen. Se esittää erityistä luonnonvaraveroa niille kunnille, joiden alueelta saatava raaka-aine jalostetaan muualla. Raaka-ainetta tuottavat kunnat jäävät nyt ilman jalostuksen tuomaa arvonlisää.
Kyse voisi olla esimerkiksi erilaisista puuhun ja metsätalouteen liittyvistä asioista, pohjavedestä, vesienergian hyödyntämisestä ja viime aikoina pinnalle nousseesta kaivostoiminnasta.
Pudasjärven julkisuuteen tuoma ajatus ei sinällään ole aivan uusi, vaan vastaavanlaisia esityksiä on hahmoteltu muuallakin. Muun muassa Sallan kunta on ehdottanut luonnonsuojelualueilta perittävää kiinteistöveroa, joka tosin on verottajan taholta tyrmätty.
Pudasjärvellä valtion metsien osalta on tehty myös uusi keskustelun avaus. Valtion metsistä voitaisiin luovuttaa esityksen mukaan alueita aiemman asutus- ja maanhankintalain esimerkin mukaisesti maanviljelijöille ja metsätalouden harjoittajille. Näin maata ei tarvitsisi hankkia kalliilla markkinoilta ja samalla tuettaisiin yrittäjyyttä.
Jotain uutta kannattaa kehitellä Pohjois- ja Itä-Suomen alueiden tilanteen kohentamiseksi ja ottaa kaikki keinot käyttöön. Omista raaka-aineista pitää pystyä hyötymään nykyistä enemmän. Elinkeinojen kirjo ei täällä ole kovin leveä ja monessa kunnassa talous nojaa paljolti joko yhteen tai kahteen asiaan: maatalouteen, metsäteollisuuteen tai matkailuun.
Kaivostoiminnasta on uumoiltu monen pohjoisen kunnan pelastajaa ja kaivoksen perustaminen voikin tuoda jonkin verran työpaikkoja sekä suoraan että välillisesti. Haittapuolena on se, että kaivosten elinkaaret ovat yleensä aika lyhyet. Kaivosyhtiöt ovat lisäksi yleensä ulkomaalaisomistuksessa ja rahallinen hyöty valuu näin pois kaivospaikkakunnalta. Kaivos voi aiheuttaa myös ympäristöongelmia toimiaikanaan ja jäljet maastossa jäävät paikallisten harteille. Kaivospaikkakunnan tulisi jollain tavoin päästä hyötymään nykyistä enemmän siitä, että joku toinen saa kaivaa maata sen alueella.