Kuusamolaiset nostelevat puntteja aiempaa ahkerammin.
– Myös ymmärrys siitä, että myös lihaskuntoa tarvitaan, on kasvanut. Pelkkä sauvakävely ei riitä, vaan lihaskunnosta huolehtimisella ehkäistään tasapainon heikkenemistä ja kaatumisia, toteaa Kuusamon kaupungin kehittämispäällikkö Pauli Miettinen.
Esimerkiksi liikuntahallin kuntosalilla käytiin vuoden 2014 marraskuussa reilu 5 000 kertaa. Viime vuoden marraskuussa liikuntahallilla ja viime vuonna avatulla Hyvinvointikeskuksella käytiin yhteensä vajaa 7 000 kertaa – vajaa 2 000 kertaa enemmän kuin vuonna 2014. Käyntien määrä kasvoi siis 40 prosentilla.
Aktiivisuuden kasvu on Miettisen mukaan selvästi silmiinpistävää erityisesti työikäisten naisten parissa.
– Naiset ovat entistä terveystietoisempia. Tärkeää olisi saada myös keski-ikäiset, työikäiset miehet tietoisemmiksi, Miettinen toteaa.
Kaupungin hyvinvointityöryhmä arvioi viime vuonna kuusamolaisten liikkumattomuudesta johtuvien vaivojen maksavan kaupungille puoli miljoonaa euroa vuodessa.
– Pitkällä tähtäimellä, viiden, kymmenen vuoden kuluessa voidaan saada huomattavia säästöjä aikaan, Miettinen kommentoi lisääntyneen aktiivisuuden vaikutuksia.
Koillismaalaisia vaivaavat suomalaisten kansansairaudet, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä diabetes.
– Tärkeää olisi saada ne liikkeelle, joilla on jo vaivoja, Miettinen sanoo.