On sanottu, että ihminen on maapallon vaarallisin eläin. Tämä konkretisoitui dokumenttielokuvassa, jossa aikalaiset kertoivat kuoleman radaksi kutsutun Kenttäradan rakentamisen vaiheista jatkosodan aikaan.
Saksalaiset rakennuttivat radan vuosina 1942-1944. Raskaan työn tekivät venäläiset sotavangit, rangaistusvangit sekä eri maista tuodut pakkotyöläiset, joista suurin osa oli puolalaisia. Puolalaisia oli radan kolmesta tuhannesta vangista noin 400.
Kenttärata kulki Hyrynsalmelta Taivalkosken kautta Kuusamoon, ja 178 kilometriä pitkän radan linjaus on edelleen nähtävissä maastossa. Esimerkiksi rautalankaa löytyy Jokijärven metsistä, ja veturitallin raunioistakin osa on vielä jäljellä, vaikka luonto onkin ajan virrassa ottanut omaansa takaisin.
Perjantaina esitetyssä dokumentissa päärooli on taivalkoskelaisilla miehillä ja naisilla, jotka radan rakentamisen aikoihin olivat lapsia. 41 minuutin pituisen dokumentin nimi on Rata - kuinka sota kohtasi korpikansan ja hankkeen takana on vuonna 2008 perustettu yhdistys nimeltään Sodan ja Rauhan Rata ry. Lisäksi on puolen tunnin extra-materiaali, joka ei tekijöiden mielestä sopinut dokumenttiin, mutta he halusivat tuoda aineiston esille omina kokonaisuuksinaan.
Elokuvan on käsikirjoittanut hyrynsalmelainen Juha Hankkila, kuvaajana toimi Raimo Salo ja ohjaajana oli Esa Sironen.
– Ensimmäiset kuvaukset alkoivat vuonna 2016 ja materiaalia kertyi kaikkiaan sata tuntia. Tämä on ollut iso ja hieno projekti, kertoo Salo.
Taivalkoskelaisten ja hyrynsalmelaisten ihmisten elämä muuttui kertaheitolla, kun kenttäradan rakentajat ilmaantuivat paikkakunnalle. Vankien kohtelu oli erittäin julmaa ja epäinhimillistä, minkä paikalliset ihmiset joutuivat todistamaan. Iso osa vangeista menehtyi ja sai viimeisen leposijansa ratatyömaan penkassa tai lähimetsässä.
Tekijöiden tavoitteensa on kertoa tavallisten kansalaisten tarina.
– On se ihmeellistä, kuinka maailman kaksi suurinta imperiumia kohtasi toisensa täällä korpikansan keskellä, Hankkila ihmettelee.
Aikalaisten kertomukset tuosta ajasta eivät ole pelkästään huonoja. Saksalaiset antoivat taivalkoskelaisille hyvää ruokaa ja lapsille karkkeja.
Taivalkosken kunnan kulttuurituottaja-ohjaaja Heli Paaso-Rantala on tyytyväinen Kenttäradan dokumentin valmistumisesta.
– Kenttärata on merkittävä osa Taivalkosken historiaa, mutta se ei ikävä kyllä kiinnosta kaikkia kuntalaisia. Dokumentti on kiinnostava ja hyvä keino tavoittaa myös ne, jotka eivät ole aiheeseen perehtyneet.
Dokumentista on otettu 300 kappaleen painos, josta ainakin yksi tulee Taivalkosken kirjastoon, josta se on kuntalaisten lainattavissa. Salon mukaan dokumentti esitetään jossain vaiheessa AlfaTV:ssä.
Taivalkoskella dokumenttia esitettiin perjantai-iltana.
sisko ojajärvi