Hohenlockstedtin hiljainen pikkukaupunki sijaitsee kuutisenkymmentä kilometriä Hampurista pohjoiseen, keskellä Holsteinin tasavaa nummea. Parhaiten sinne pääsee Hampurista Tanskaan johtavaa moottoritietä pitkin Itzehoen kaupungin kautta.
Hohenlockstedt ei liene nimenä tunnettu monellekaan. Jos sen sijaan puhuu Lockstedter Lagerista, ainakin suomalaisella historian harrastajalla alkavat kellot kilistä: se on saksalainen paikkakunta, missä Suomen itsenäistymishankkeissa näkyvästi vaikuttaneet jääkärit ensimmäisen maailmansodan aikana saivat sotilaskoulutusta tullakseen sitten helmikuussa 1918 kotimaahan taistelemaan valkoisen Suomen puolesta.
Jääkärien Lockstedt oli harvaan asuttua maaseutua, minne keisarillinen Saksa oli perustanut armeijan suuren harjoituskeskuksen. Siellä runsaat 100.000 saksalaista nuorta miestä kävi sotaharjoituksissa ennen ensimmäisen maailmansodan puhkeamista ja sen aikana.
Lockstedtissa oli rautatieasema, mitä kautta sotaharjoituksiin saapuvat miehet tulivat leirille, myös suomalaiset jääkärit.
Useimmat jääkäreistä matkustivat Lockstedtiin Hampurin kautta, kaupungin pohjoiseen suuntautuvan junaliikenteen pääasemalta Altonasta. Valtaosa jääkäreistä tuli Saksaan Ruotsin kautta, Haaparannasta junalla Etelä-Ruotsiin ja sieltä laivalla Saksaan. Matkan tarkoitus piti tarkkaan salata, sillä Suomessa laillista valtaa pitävä Venäjä oli sodassa Saksaa vastaan ja vihollismaahan sotilaskoulutukseen menevät jääkärit olivat täten maanpettureita.
Hohenlockstedissa on nykyisinkin rautatieasema, joskaan ei säännöllistä junaliikennettä.
Jäljellä on myös sotaharjoituksissa olleita joukkoja varten rakennettu vesitorni, jonka kautta harjoituskentillä hikoilleille sotilaille toimitettiin juomavesi. Lähellä kasarmia, tasaisella ja avoimella nummella sijainnut vesitorni toimi harjoituksissa olleille jääkäreille maamerkkinä, jota kohti päivän päättyessä suunnistettiin kasarmille. Kovapanosammuntojen ajaksi tornin huipulle nostettiin kaikkialle harjoitusmaastoon näkyvä ilmapallo.
Vesitorni on nykyisin kaupungin tunnusmerkki ja se on kuvattuna Hohenlockstedtin vaakunassa.
Tornin juurelle on rakennettu kotiseutumuseo, jonka yhtenä osana on suomalaisista jääkäreistä valokuvin ja muunlaisen materiaalin avulla kertova pysyvä näyttely.
Kotiseutumuseota hoitaa paikallinen historia- ja kotiseutuyhdistys. Sen aktiivijäsenenä toimiva Hans-Peter Jünemann ryhtyi asiantuntevasti opastamaan meitä suomalaisia ja kertomaan jääkäreiden perinnön vaalimisesta kotikaupungissaan.
Saimme tietää, että Saksaan tulleista jääkäreistä monet olivat kotoisin Pohjanmaalta. Ilmeisen ylpeänä edelleen vaalittavista yhteyksistä Suomeen Jünemann osoitti näyttelytilan seinälle asetettua karttaa ja kertoi Hohenlockstedtin ystävyyskunnan Suomessa olevan Lapua.
Satoja suomalaisia vierailee museossa vuosittain, paljon eri kaupungeissa toimivia jääkärien perinneyhdistyksiä mutta myös jääkäriliikkeestä kiinnostuneita yksityishenkilöitä.
Näyttelyn aineisto kertoo myös jääkärien myöhemmistä vaiheista, heidän osallistumisestaan ensimmäiseen maailmansotaan Venäjän-rintamalla sekä heidän toimistaan ja merkityksestään Suomen kansalaissodassa 1918. Laajasti on lisäksi esiteltynä jääkärien osuus Suomen puolustusvoimien rakentamiseen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä sekä heidän toimensa talvi- ja jatkosodassa.
Esille tulevat sellaisetkin vähemmän tunnetut, joillekin ehkä kipeätkin aiheet kuten työväenliikkeeseen kuuluneiden jääkärien olemassaolo sekä jatkosodan aikaisen Suomen ja Saksan aseveljeyden päättyminen katkeraan Lapin sotaan 1944 - 45.