Kuu­lit­ko pak­kas­yös­sä pu­pu­tus­ta? – Hel­mi­pöl­lön soi­din­ää­ni kantaa Koil­lis­maan met­sis­sä ki­lo­met­re­jä

Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen. Useimmat ovat nähneet siitä vain vilauksen pihan linturuokintapaikalla, jossa se väijyy pikkulintuja. Varpuspöllön ääni on korkea vihellys, joka kuuluu kuuskoista varmimmin ilta- ja aamuhämärissä. Helmipöllö on Suomen metsien yleisin pöllölaji. Se varaa asunnokseen luonnonkolon tai telkän pöntön kun ravintoa, eli metsämyyriä, on riittävästi tarjolla. Loppukeväästä helmipöllöemo lämmittää vielä pesyettään ainakin yöaikaan. Myyräsapuskan saalistus ja tarjoilu on koiran vastuulla.
Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen. Useimmat ovat nähneet siitä vain vilauksen pihan linturuokintapaikalla, jossa se väijyy pikkulintuja. Varpuspöllön ääni on korkea vihellys, joka kuuluu kuuskoista varmimmin ilta- ja aamuhämärissä.
Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen. Useimmat ovat nähneet siitä vain vilauksen pihan linturuokintapaikalla, jossa se väijyy pikkulintuja. Varpuspöllön ääni on korkea vihellys, joka kuuluu kuuskoista varmimmin ilta- ja aamuhämärissä.
Kuva: Jyrki Mäkelä

Puolimetrisen hangen alla piilottelee Suomen yleisin nisäkäs. Se nousee hangen päälle kipittelemään vain silloin kun se vaihtaa ruokapöytää. Sille kelpaavat monenlaiset kasvinosat ja syksyllä sienet ja marjat.

Metsänomistajan harmiksi myös taimien kuoriosat ja atvasilmut ovat sen talviravintoa. Kannanvaihteluillaan se rytmittää suuresti myös muiden metsän eläinten esiintymistä.

Sankarin nimi on metsämyyrä. Metsämyyriä voi huippuvuosina olla satoja yhden metsähehtaarin alueella. Metsämyyrät lisääntyvät jo kahden kuukauden ikäisinä ja niillä voi olla jopa puolenkymmentä poikuetta vuodessa.

Luonnossa lähes jokaisella on ottajansa. Metsämyyrän päävihollinen on lumivalkea lumikko. Sen suihin menee iso osa metsämyyristä. Kun myyrät 4 - 5 vuoden välein lisääntyvät massaesiintymiksi, lisääntyvät myös sen viholliset, lumikon lisäksi syötävää riittää myös kärpille, ketuille, näädille ja monille petolinnuille.

Ja kun pedoille riittää kevät- ja kesäaikaan pikkujyrsijöitä syötäväksi, jäävät kanalintu- ja monet muut lintupoikueet enemmän pedoilta rauhaan.

Metsistä on hämärään aikaan alkanut kuulua vaimeata puputusta, joka pakkasyönä voi kantaa parikin kilometriä. Jäniksen luultiin aiemmin olevan tämä puputtelija ja annettiin sille lempinimi, pupu.

Luulo ei ole tiedon väärtti, kyseessä on kuitenkin Suomen yleisin pöllö, helmipöllö, joka jo syksyllä vaeltaa sellaisille alueille missä myyriä on varmimmin ravinnoksi.

Mitä enemmän myyriä, sitä useammalta suunnalta voi kuulla herrapöllöjen puputtelua, jolla houkutellaan lisääntymiskumppania palokärjen kairaaman luonnonkolon emännäksi. Usein helmipöllöperheelle kelpaa paremman puutteessa myös telkälle tarkoitettu pönttö.

Tänä keväänä myyräkannat tuntuvat Koillismaalla parin hiljaisemman vuoden jälkeen olevan nousussa. Myyrien huippuvuonna 2011 helmipöllöjen pesiä löydettiin Kuusamosta yli sata, keväällä 2014 kymmenittäin, toissa vuonna ei ainuttakaan ja viime kesänä vain kolme. Nyt soidintavia helmipöllöjä on kuultu lupaavasti tusinan verran Kuusamossa ja Taivalkoskellakin useampi, vaikka niiden soidinaika on parhaimmillaan vasta maalis- huhtikuussa.

Nyt kannattaakin tyyninä iltoina höristellä korvia, kuuluisiko kevätyöstä helmipöllön puputusta tai pikkuriikkisen varpuspöllön vihellystä.

Varpuspöllö on pöllöjen lilliputti, vain punatulkun kokoinen, sille kelpaavat myyrien lisäksi myös pikkulinnut. Useimmiten varpuspöllön pääseekin näkemään keskitalvella pihamaalla linturuokinnan pikkulintuja väijymässä.

Hiiripöllön näkemiseen on nyt myös hyvät mahdollisuudet, sillä se on muista pöllöistä poiketen päiväaktiivinen, eikä se piilottele vaan tähystelee myyriä näkyvästi metsäaukon reunapuissa.

Kuusamon lintukerho järjestää kevään mittaan useampia pöllöjen kuunteluretkiä, joilla voi hyvällä onnella kuulla myös harvinaisempia pöllöjä eli huuhkajan, lapinpöllön tai viirupöllön. Viime viikon kahden tunnin iltaretkellä kuultiin kaksi helmipöllöä.

Pöllöistä sarvi- ja suopöllöt ovat muuttolintuja ja ne palaavat Suomeen vasta toukokuussa.