Pääkirjoitus
Jos teleoperaattoreiden puheisiin on uskominen, Kuusamossa tehdään tulevana kesänä historiaa. DNA ja Sonera rakentavat Kuusamoon yhteisen 4G-verkon, jonka on määrä nostaa tiedonsiirtonopeus monikymmenkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Verkon on määrä olla täysin toiminnassa heinäkuun aikana.
Puolen Suomen kokoisen urakan aloituspaikaksi valikoitui Kuusamo. DNA ja Sonera omistavat yhdessä Suomen Yhteisverkon, joka vastaa uuden, nopeamman matkaviestinverkon rakennuttamisesta koko Pohjois- ja Itä-Suomeen.
Yhtiön mukaan Kuusamon pilottialue käsittää yhteensä 34 tukiasemapaikkaa: Iso-Paljakka, Jalmovaara, Kuusamon keskusta, Kuusamon lentoasema, Leinosenaho, Lomavaara, Maanselkä, Maivala, Muovaara, Pölkky, Ruka, Rukajärvi, Säynäjäroni, Säynäjävaara, Singerjärvi, Suorajärvi, Toranki ja Veskelvaara.
Operaattorit lupaavat uusimmalla LTE-teknologialla toteutettavan verkon nopeudeksi Kuusamossa taajamassa maksimissaan 300 Mbit/s ja taajamien ulkopuolella 150 Mbit/s. Tiedonsiirtonopeuksiin vihkiytyneet tietävät, että jos keskinopeudeksi muodostuu edes puolet maksimista, parannus olisi todella huima. Se mahdollistaisi esimerkiksi katkeamattoman liikkuvan kuvan seuraamisen missä tahansa ja millä tahansa päätelaitteella.
Verkon käyttöönotto tuo valoa kahden eri koulukunnan oppikiistaan. Valokuitua maahan asentavat Pudasjärvi ja Taivalkoski toteuttavat nopean laajakaistayhteyden kuntien ja yhteiskunnan rahalla. Kuusamo jäi odottamaan markkinaehtoisen tekniikan kehittymistä, mikä näyttää – jos nopeuslupaukset toteutuvat – nyt toteutuvan. Kuusamon kaupunki laskee säästäneensä 3-4 miljoonaa, kun ei lähtenyt investoimaan valokuituun.
Kiistan valokuidun ja langattomien yhteyksien paremmuudesta ratkaisevat ihmiset eli se kuuluisa markkinavoima. Jos toteutumassa oleva langaton yhteys tyydyttää kuluttajia, ei valokuituun tarvitse Kuusamossa palata ainakaan lähitulevaisuudessa. Pudasjärvi ja Taivalkoski kulkivat perille omaa tietään, ja asiat ovat hyvin, jos kuntalaiset ovat tyytyväisiä.