Kuu­sa­mo-mi­ta­lis­ti Lassi Rau­tiai­nen: Luon­to­ku­vat kel­pa­si­vat vasta kol­man­teen pi­tä­jään

Lassi Rautiainen (oik.) sanoo, että Hannu Hautalan pohjatyö Kuusamon luontokuvauksessa mahdollistaa nykyisen kasvun. Molemmat kuvaajat ovat nyt Kuusamo-mitalisteja.
Lassi Rautiainen (oik.) sanoo, että Hannu Hautalan pohjatyö Kuusamon luontokuvauksessa mahdollistaa nykyisen kasvun. Molemmat kuvaajat ovat nyt Kuusamo-mitalisteja.
Kuva: Suvi Peltola

Kuusamo Nature Photo -tapahtuma täytti syksyllä kaksikymmentä vuotta. Tapahtuman ansiosta Kuusamon tunnettuus kansainvälisenä luontokuvauskohteena on lisääntynyt. Nature Photon isä Lassi Rautiainen yritti jo 1980-luvun lopuilta asti järjestää tapahtumaa ensin Kajaanissa ja sitten Kuhmossa, mutta molempien johto sanoi kiitos ei.

Jälkikäteen katsoen oli Kuusamon onni, että Erkki Juntunen avasi uudenkarhean Kuusamotalon ovet Rautiaiselle ja Hannu Hautalalle, kun nämä kolmantena vaihtoehtona marssivat kunnantalolle.

– Kuulimme, että puitteiltaan hieno miljöö ja paikka on tulossa. Erkki sanoi, että enää ette saa kertoa tästä kenellekään. Se sopii kuin nyrkki silmään Kuusamoon ja se otetaan tänne. Tuula Alanen oli nimetty markkinointivastaavaksi ja Tuulasta tuli minulle suunnitteluun aisapari. Siitä lähti Nature Photo pyörimään, Rautiainen muistelee.

Hän tuli Kuusamoon ensi kertaa 1970-luvun lopussa, jolloin suomalainen nykymuotoinen luonnonvalokuvaus otti ensiaskeliaan.

– 78 lokakuussa olin ensimmäisen kerran kuvaamassa Oulangalla ja tapasin muita luontokuvaajia.

Hautala muutti Kuusamoon seuraavana vuonna. Sittemmin kaksikko on tehnyt kuvillaan Kuusamoa tunnetuksi festivaaleilla ympäri maailmaa.

– Kaikki aina kysyvät, että do you know Hannu Hautala. Jos Hannu on mukana, niin olen hänelle tulkkina. Hannu osaa hyvin suomea, mutta ei muita kieliä, Rautiainen antaa tunnustusta vanhemmalle kollegalleen, joka on niin ikään Kuusamo-mitalilla palkittu.

Rautiaisen luontokuvausbisnestä pidettiin viranomaisten taholla aluksi höpöhommana. Kun 1980-luvun alussa Kuhmoon alkoi tulla karhukuvaajia lähinnä Norjasta ja Ruotsista, Rautiainen päätti hakea yritystukea investointien tekemiseen. Alkuvaiheessa hän vei kuvaajia pieniin koppeihin, joissa trangialla keiteltiin ruokaa ja toiminta oli alkeellista.

– Siivosin vasta mappeja, kun sattumalta löysin yritysidean rahoitushakemuksen, jonka olin tehnyt te-keskuksen edeltäjälle. Esitin, että tällainen on ehkä mahdollista bisneksenä rakentaa. Kaksi yritystutkijaa totesi että tämä on kannattamaton ideaa, eikä nähnyt mitään järkeä lähteä rahoittamaan tuhoon tuomittua yritystoimintaa.

Nyt luontokuvamatkailu kasvaa 10-20 prosentin vuosivauhtia. Pohjois-Karjalan ja Kuusamon välille keskittynyt toimiala on synnyttänyt ainakin parikymmentä eri yritystä. Rautiaisen työ keskittyy Suomussalmi, Kuhmo, Kajaani, Kuusamo -akselille.

Yrittäjän mukaan porukkaa on kahdenlaista. Osa haluaa, että kaikki hoidetaan lentokentältä lentokentälle majoituksineen, opastuksineen, kojuineen, ruokailuineen päivineen. Toinen porukka taas toimii omatoimisesti, mutta hekin tarvitsevat usein paikallisia palveluita, kuten oppaita.

– He tietävät Oulangan tai Riisitunturin ja jatkossa Hossa tukee toimintaa.

Osa taas eksyy Rautiaisenkin puheille sattumalta, vaikka luontokuvausta ei harrastaisi.

– Singaporesta Rovaniemellä lomalla ollut perhe tuli viime talvena Oulangan kotkakojulle. He löysivät netistä tiedot ja halusivat antaa kuusivuotiaalle pikkutytölle voimakkaan luontoelämyksen. Sitten istuttiin kotkakojussa lumen keskellä päivä ja tyttö kuvasi minun kamerallani. Se jäi varmasti mieleen.

Ilmoita asiavirheestä