Nuottaan jää kuusamolaisen kalastajan Pirjo Pitkäsen mukaan vahingoittuneita petokaloja. Pitkänen ei pidä 'pyydä- ja päästä' -kalastamisesta ja nostaa Jasper Pääkkösen esiin kalastustavan puolustajana.
Kuusamolaiskalastajan mukaan on mahdollista myös se, että alamittaisena vapautetut – mutta vieheiden telomat – tai muuten vahingoittuneet kalat, pyörivät muikkuparvissa ja sen takia niitä näkyy nuotissa.
– Ei se raanakko koukkuun ota ollenkaan, Pitkänen sanoo.
Raanakot saattavat olla alamittaisena veteen laskettuja, mutta pyynnistä vahingoittuneita. Saattavatpa ne olla jopa ’pyydä ja päästä’ -pyynnin myötä repäistyjä ja sitten uimaan päästettyjä kaloja, Pitkänen arvioi.
Hän kuvasi maaliskuun alussa Muojärvellä nuottaan uineen istutuskalan, todennäköisesti järvilohen.
– Eihän tämäkään voinut syödä, ei saa edes suutaan kiinni. Se oli mahdottoman laiha. Siellä ne muikkuparvessa yrittävät, eiväthän ne saa enää kalaa kiinni.
Pitkänen pitää hupikalastusta ongelmallisena, jos kala vahingoittuu pyynnissä ja se päästetään veteen raanakkona.
– Tämäkin on jätetty kitumaan ja alaleuka rikki. Siellä se sumussa on uinut ja näkiköhän tuo enää toisella silmälläkään.
Pitkänen arvioi, että kala ei olisi päässyt itsestään irti vieheestä.
– Tokkopa kala sillä tavalla repii, että leuan katkaisee. Tuo on ollut koukussa ja siitä päästettäessä on leuka revennyt ja kala on kitunut. Ei painanut kiloa, mutta olisi muuten ollut kolme- nelikiloinen.
Alamittainen, kuolemaan asti vahingoittunutkin kala, pitää lain mukaan nakata järveen, Pitkänen päivittelee.
– Sitä on monesti mietitty, että miksi se kuollutkin kala pitää laittaa järveen, mikä on lainsäätäjän järki ollut?
’Pyydä ja päästä’ -kalastus saa Pitkäsen tuohtumaan.
– Jasper Pääkkönenkin puhuu, että pyydä ja päästä, Pitkänen sanoo.
Pitkäsen mukaan ei ole järkeä päästää kalaa kitumaan järveen, kuten esimerkiksi pilkkikilpailun särkien osalta.
– Siltä vain repäistään koukku suusta kiireesti ja varmasti leuka vahingoittuu, Pitkänen sanoo.
SM-pilkkikisoihin tullut sääntö kalojen tappamisesta puhututtaa myös nuottareissulla.
– Kohta se varmaan menee meilläkin nuottahommissa siihen, että pitää jokainen muikku tappaa, Pitkänen naurahtaa.
’Pyydä ja päästä’ -kalastuksen puolesta puhuva Jasper Pääkkönen kertoo, että hän kalastaisi mieluummin Kuusamossa. Mutta täkäläiset kalakannat on hänen mukaansa tuhottu.
Pääkkönen tavoitettiin Argentiinan kalastusreissulta.
– Paljon mieluummin matkustaisin Kuusamoon kalastamaan taimenta, mutta kalakantamme ovat niin surkeassa tilassa, että Kuusamon kalastusmatkailua on mahdotonta kehittää.
Pääkkönen painottaa kalastusmatkailussa sitä, että terveet ja elinvoimaiset kalakannat ovat kaikki kaikessa.
– Kalastusmatkailu voi luoda työllisyyttä ja yrittäjyyttä syrjäseuduille, Pääkkönen sanoo.
Pääkkönen arvioi, että kalastus ei, mahdollisista eettisistä ongelmista huolimatta, ole loppumassa.
– Vastuullisinta olisi tietysti lopettaa kalastus kokonaan, mutta kalastus – Suomen suosituin harrastus – tuskin loppuu, Pääkkönen arvioi.
Hän pitää vastuullisimpana vapauttaa esimerkiksi vieheseen tarttuneet taimenet takaisin veteen, jotta ne kutisivat.
– Jos kala on vahingoittunut, niin 'pyydä ja päästä' -kalastaja ottaa saaliin ylös. Muussa tapauksessa kala pääsee jatkamaan vaellustaan ja lisääntymään, kertoo Pääkkönen
Pääkkönen pitää järvillä tavattujen huonokuntoisten kalojen ja koskikalastuksen mahdollista yhteyttä outona.
– Väitteelle ei löydy näyttöä tieteellisestä tutkimuksesta, hän sanoo.
–Sen sijaan muistuttaisin verkkokalastuksen tuhoisasta vaikutuksesta kalakannoillemme, verkoilla pyydetään syönnöksellä olevat kalat keskenkasvuisena pois, jolloin kutukaloja ei jää ollenkaan, Pääkkönen siteeraa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Teuvo Nivaa.
Pääkkösen mukaan verkoista karkaavat kalat myös vahingoittuvat pahasti, eli jos nuotasta tavataan vahingoittuneita kaloja järvialueella, niin Pääkkösen mukaan todennäköisempää on, että kalat ovatkin verkkojen vahingoittamia.
– Valtaosa esimerkiksi Kymijoen vesistön järvitaimenista kalastetaan ennen ensimmäistä kutukertaa.
Pääkkönen lähettää Koillismaalle vielä terveisiä Argentiinasta, jossa on juuri kalastamassa taimenta.
– Täkäläisillä on ehdoton sääntö, että yhtään kalaa ei saa tappaa. Paikalliset taimenet kasvavat suuremmaksi kuin missään muualla maailmassa.
