– Totta kai on iso asia, että sellainen ruokakulttuurimaa kuin Ranska ja ranskalaiset ihastuvat meidän tuotteisiimme. Sanoohan se sen, että meillä on täällä oikeasti tosi huippulaatuisia elintarvikkeita ja raaka-aineita, myöntää Petäjälammen Herkun Janne Haapakoski.
– Sanotaanko näin, että uskaltaa nostaa leuan pois rinnasta, kun saa tuollaisia asiakkaita. Jotain siis teemme täällä oikein, Haapakoski jatkaa.
Rieska on suomalaisten näkökulmasta niin perinteinen tuote kuin jokin tuote vain voi olla. Ranskassa se on jotain ainutlaatuista ja erityistä, eikä siellä ole mitään vastaavaa. Rieskaa menee Petäjälammen herkulta Ranskaan muutamaan ravintolaan ja tukkuun.
– Siellä on niin kova kilpailu ravintolapuolella, että siellä suurinpiirtein tapellaan uusista raaka-aineista. Kilpailu on kovaa ja siinä halutaan erottautua, Haapakoski tietää.
Vienti Ranskaan jatkuu Haapakosken mukaan, mutta vientimääriä hän ei paljasta.
Vienti Pariisiin on yksi pieni askel, jonka Naturpoliksen Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -villiruokahanke mahdollisti.
Kolme vuotta sitten alkanut hanke auttoi Petäjälammen Herkkua luomaan kansainvälisiä kontakteja, jotka poikivat elintarvikkeiden viennin muutamaan tukkuun ja ravintolaan.
Villiruokahankkeen projektipäällikkö Elisa Kangasaho luonnehtiikin tätä nimenomaan päänavaukseksi, jollaisia tarvitaan jatkossa enemmän ja yhteisvoimin tehtynä. Kangasaho näkee, että kansainväliset markkinat ja elintarvikevienti ovat juuri ne asiat, joihin Suomessa pitää jatkossa panostaa.
– Suomalaiset elintarvikemarkkinathan on kyllästetty. Emme syö tällä porukalla enempää kuin mitä nyt syömme. Jos halutaan isompia markkinaosuuksia, on se toisilta yrityksiltä pois, mutta kokonaispotti ei kasva, Kangasaho huomauttaa.
Yhteistyökuvioiden moninainen syntyminen on kaikkinensa hankkeen suurin saavutus. Viime elokuussa perustettiin osuuskunta Wild Food Kuusamo Lapland, joka koostuu 44 paikallisesta yrityksestä. Wild food Kuusamo Lapland markkinoi Kuusamon ja Taivalkosken alueen villiruokaa ja elämyspalveluita tarjoavia paikallisia yrityksiä.– Yritykset ovat alkaneet tehdä enenevissä määrin yhteistyötä. Alkuvaiheessa jotkut sanoivat, että eivät olleet tavanneet paikallisia tuottajia kuin vasta hankkeessa, Kangasaho kertoo.
Villiruoka on Koillismaalla arkipäivää. Se tarkoittaa kaikkia niitä raaka-aineita, joita pöydissämme on koko ajan: riistaa, kalaa, marjoja ja kasviksia. Se, että myös erilaiset yrtit käyvät ruokapöytään, on oudompi asia.
– Se on niin uusi asia, että ihmiset eivät osaa kerätä niitä. Ihmiset osaavat kerätä marjoa, mutta eivät nokkosta. Se vie oman aikansa, että siihen tottuu, Elisa Kangasaho huomauttaa.
Niinpä villiyrttien huono saatavuus oli aiemmin ongelma esimerkiksi Rukan Kuksa -ravintolalle, joka on erikoistunut juuri villiruokaan. Hankkeen myötä ravintola on saanut toimivan villiyrttien hankintaverkoston. Nyt ravintoloihin saadaan suoraan poimijoilta esimerkiksi sienet, marjat, kuivatut koivunlehdet, horsmat ja nokkoset.
– Ennen käytimme siihen myös omaa aikaamme sen mitä pystyimme, mutta se oli sitten taas pois meidän ydinosaamisestamme. Nyt tuotteet tulevat säkeissä ja tiedämme, että työn on tehnyt sellainen, joka tietää mitä tekee. Tuotetta on turvallista käyttää, kertoo Marjo Määttä Rukan Salongista.
Aiemmin villiyrttien poimijoiden löytäminen teetti valtavan määrän töitä. Piti olla äärimmäisen aktiivinen, että sai tuotteita ison määrän.
– Kun laitat jotain listalle, pitää pystyä takaamaan, että raaka-ainetta on saatavilla läpi talven, eikä tarvitse tehdä listoja uusiksi.
Rukan Salongin ravintoloista Rukan Kuksa on täysin villiruokaravintola, Kaarna puolestaan tarjoaa listallaan kansainvälisiä vivahteita, mutta pohjalla on lähiruoka.
Työpaikkoja mukana oleviin yrityksiin on syntynyt hankkeen aikana lisää 25 - 30. Summassa ei ole mukana Rukan Salongin lisääntyneitä paikkoja. Hankkeen alkaessa Rukan salongilla oli kuusi työntekijää, nyt työntekijöitä on 45. Raja siinä, mikä on yrityksen omaa kasvua ja missä kohtaa hanke on ollut auttamssa, onkin aina häilyvä.
– Tällainen hanke voi myötävaikuttaa työpaikkojen syntyyn. Jos ajatellaan kolme vuotta taaksepäin, niin tässä on alkanut nousukausi, taloudellinen tilanne on parantunut. Yritykset ovat panostaneet enemmän markkinointiin ja koulutukseen, Kangasaho huomauttaa.
– Tavallaan jokainen tökkii toista oikeaan suuntaan. Yritysten kanssa mitä on jutellut, niin kyllä tästä on tullut sellainen sateenvarjo, hän jatkaa.
Vaikka hanke päättyy nyt, jää tavaramerkki elämään brändin johtoryhmän valvoessa sen käyttöoikeuksia. Osuuskunta puolestaan huolehtii Wild food Kuusamo Laplandin nettisivuista ja Facebook-sivuista.
OIKAISU:
Koillissanomat kertoi 14.2. Petäjälammen Herkun vievän rieskaa ja muita elintarvikkeita Ranskaan. Toisin kuin jutussa kerrotaan, rieskaa ei mene Hopeatorni-nimiseen ravintolaan. Hopeatorni-ravintolaan menee muita kuusamolaisia elintarvikkeita kuten lakkaa ja muikunmätiä. Rieskaa menee Ranskassa muutamaan muuhun ravintolaan ja tukkuun.
Toimitus pahoittelee virhettä.
Juttua on muokattu 21.2. klo 19.35: muutettu virheelliset kohdat.
Villiruokahankkeesta
Naturpoliksen kolmivuotinen hanke päättyy virallisesti maaliskuussa.
Hankkeen suurin saavutus on ollut Wild food Kuusamo Lapland -villiyrttiosuuskunnan perustaminen. Viime elokuussa rekisteröityyn yhdistykseen kuuluu 44 yritystä.
Wild food Kuusamo Lapland markkinoi Kuusamon ja Taivalkosken alueen villiruokaa ja elämyspalveluita tarjoavia paikallisia yrityksiä.
Muita konkreettisia esimerkkejä hankkeen myötävaikutuksista ovat Kuusamon katuruokamarkkinat ja Petäjämäen Herkun rieskavienti Ranskaan.
Hankkeen loppuseminaari pidetään huomenna Kuusamotalolla, mutta hankkeen puitteissa järjestetään vielä muutama kurssi, esimerkiksi kevään aikana perehdytään kuusenkerkkien keräämiseen.
Nettisivut ja tavaramerkki jäävät elämään hankkeen päätyttyä.
Jatkohankkeet ovat suunnittelussa.
