Kuusamolaisilla on ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua lääketieteen ja geenitekniikan kehittämiseen. Kuusamossa alkaa tutkimus, jossa kartoitetaan Kuusamon väestön erityispiirteitä. Tutkimukseen osallistumalla kuusamolaiset voivat olla omalta osaltaan avaamassa geenien arvoituksia koko ihmiskunnan hyväksi.
Tutkimuksen tekijänä on maailmanluokan tutkijaryhmä. Tutkijaryhmän jäsenistä Suomessa tunnetuin on professori Aarno Palotie. Hän on keväällä edesmenneen Leena Palotien puoliso. Professori, akateemikko Leena Palotie oli yksi maailman johtavista geenitutkijoista.
Kuusamo on poikkeuksellisen väestöhistoriansa vuoksi geenitutkimuksen kannalta erityisen kiinnostava. Pienestä kantaväestöstä kasvanut 17 000 asukkaan yhteisö on geeniperimältään keskimääräistä samankaltaisempaa. Tämä samankaltaisuus tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia muun muassa sairausgeenien tunnistamiseen.
Tutkijoiden kannalta erityisen kiinnostavaa on, että hyvin tunnettu Kuusamon asutushistoria yhdistyy hyvin järjestettyyn terveydenhuoltoon, korkeatasoiseen koulutukseen ja asukkaiden kiinnostukseen terveydestään ja ympäristöstään.
Ihmisgenetiikan tutkimus on harpponut eteenpäin huimin askelin. Enää ei tutkita yksittäisiä geenejä, vaan koko perimän vaikutusta sairauksien syntyyn. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi monien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
Viimeisen viiden vuoden aikana on tunnistettu yli tuhat geenialuetta, jotka liittyvät tavallisimpiin kansantauteihin. Työ on silti vasta alullaan.
Kuusamolaisgeenien tutkimus liittyy maailmanlaajuiseen niin sanottuun 1 000 genomin hankkeeseen. Projektin tarkoituksena on saada kattava luettelo ihmisten perimän vaihteluista eri puolilla maapalloa. Tämä luo pohjan sairauksille altistavien geenimuutosten tunnistamiselle ja riskiarvioinnille.
Tutkimuksen jälkeen tiedämme, miten perimä ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa. Miksi esimerkiksi ihmiset lihovat, juovat liikaa, sairastuvat diabetekseen tai masentuvat.
Ihmiskunnan perimä on 99,9 prosenttisesti samanlainen. Pieni 0,1 prosentin ero luo pohjan sille, että näytämme erilaisilta ja perinnöllinen riskimme sairauksille vaihtelee.
Kuusamossa tutkijaryhmän tavoitteena on selvittää täydellisesti noin 200 kuusamolaisen perimä. Kuusamolaiset ovat olleet tutkimuskohteena jo vuosikymmeniä, ja ihmiset ovat osallistuneet tutkimuksiin hyvin. Näin on varmasti myös tällä kertaa ja tarvittava ihmisjoukko saadaan koolle.