Pääkirjoitus
Lähes 300 kuusamolaista antoi geeninsä tieteen käyttöön vuonna 2011. Seuraavan vuoden lopussa tutkijat kertoivat, ettei annetuista DNA-näytteistä löytynyt terveydelle vaarallisia geenimutaatioita.
Jos jonkun näytteenantajan geeneistä löytyy hälyttäviä mutaatioita, ottavat tutkijat yhteyttä. Muuten tutkijoilla ei ole lupa antaa henkilökohtaista palautetta. Jos tutkimukseen osallistuneet eivät ole kuulleet tähän päivään mennessä tutkijoista mitään, on tieto epäsuorasti helpottava. Kun mitään ei kuulu, mitään ikävää ei ole ilmennyt.
Geenitutkijoiden lopullisena tavoitteena on saada määritellyksi Suomi-siru eli suomalaisille kaikkein merkityksellisimpien kromosomien ketju. Suomi-sirusta lääkäri voisi katsoa perimätiedot ja määrätä sen mukaan parhaiten vaikuttavat lääkkeet. Henkilökohtainen, geenien mukaan räätälöity lääketiede saattaa olla totta jo ensi vuosikymmenellä.
Kuusamo on geenitutkimuksen kannalta hyvin kiinnostava poikkeuksellisen väestöhistoriansa ja hyvin tunnetun asutushistoriansa ansiosta. Suuri osa kuusamolaisten verenperimästä on lähtöisin noin 40 perheeltä, jotka asuttivat seudun 1600-luvulta alkaen.
Kuusamolaiset ovat kiitettävän aktiivisesti vastanneet tutkijoiden pyyntöön tulla tutkittavaksi.
Oma sukumenneisyys on herkkä asia, sillä ihminen ei voi valita perhettä mihin syntyy. On syytä muistaa, että ihmiskunnan geeniperimä on 99,9 prosenttisesti samanlainen. Olematon 0,1 prosentin ero aiheuttaa sen, että näytämme erilaisilta ja riskimme perinnöllisiin sairauksiin vaihtelee. Kuusamolaisilla on kohonnut riski sairastua tiettyihin perinnöllisiin sairauksiin, kuten skitsofreniaan.
Asiasta on myös väännetty vitsiä. Kuusamolaiset odottavat löytävänsä geenimuunnoksen, joka selittää paikkakunnan poikkeuksellisen rikkaan ja monimuotoisen riitelyperimän. Vuosisatoja taukoamatta jatkunut poronomistajien ja porottomien kiistely saa ehkä tieteellisen selityksen.