Vanhoillislestadiolaisten taloudellisia verkostoja tutkinut yhteiskuntatieteiden tohtori Aini Linjakumpu väittää, että vanhoillislestadiolainen yhteisö on poikkeuksellinen verrattuna muiden taloudellisten verkostojen taustayhteisöihin. Liike on varsin iso ja tiivis.
– Keskinäisiä suhteita vaalitaan rauhanyhdistyksissä, niitä rakennetaan ja toistetaan hyvin pienestä lapsesta lähtien. Yhteisö on tässä mielessä poikkeuksellinen. Yhteiskunnallisesti merkittäväksi aiheen tekee liikkeen suuri koko Suomessa, Linjakumpu kertoo.
Lapin yliopiston lehtorina työskentelevä Linjakumpu on lähtöisin Kuusamosta.
Koillismaa ei ole lestadiolaisten taloudellisten verkostojen ydinaluetta.
– Pohjanmaalla on pienempiä kuntia, joissa merkittävä osa kunnan yrityksistä on lestadiolaistaustaisia. Niillä alueilla tilanne on erilainen kuin Koillismaalla, Linjakumpu kertoo.
Hän nostaa esiin myös matkailuelinkeinon perinteisesti vähemmän lestadiolaisten suosimana yritystoimintana, vaikka arvioi asenteiden olevan muuttumassa.
Haastatellut vanhoillislestadiolaiset liikemiehet eivät suoraan kerro liikkeen uskonveljien tai -sisarien suosimisesta uskottomien sijaan esimerkiksi töihin otettaessa. Toisaalta kuitenkin laajasta aineistosta nousee esiin pelko siitä, että tällaisesta saatetaan yhteiskunnassa puhua.
Tutkimuksessaan Linjakumpu kirjoittaa, ”eräs liikkeeseen kuuluva henkilö esittää, että liikkeen piirissä epäilemättä harrastetaan suosimista, mutta toisaalta tunnistetaan, että se on yhteiskunnallisen ilmapiirin kannalta ei-toivottavaa. Hänen mukaansa liikkeeseen kuuluville ihmiselle saatetaan antaa töitä helpommin, mutta se tapahtuu hienovaraisesti, koska asia tiedostaan, ja ’yhteiskunnan suuntaus on vastaan tämän tyyppistä. Se tiedetään ja tiedostetaan, mutta sitä pitää pitää tiskin alla.’”
– Tämä on kuitenkin vain yhden ihmisen sanomaa, eikä sitä voi yleistää koskemaan koko liikettä.
Linjakumpu ei itse asiassa usko, että suosiminen olisi kovin yleistä.
– En usko, että se on kauhean yleistä vanhoillislestadiolaisten piirissä, vaikka sitä eittämättä tapahtuu. Olipa kyse mistä tahansa porukasta tai verkostosta, siinä saatetaan joskus suosia.
Linjakummun mukaan tutkimushaastatteluissa esitettiin arvioita myös toiseen suuntaan.
– Haastatellut esittivät väitteitä myös toiseen suuntaan, että ei ole suosimista ja sitten oli kolmannen suuntaisia väitteitä, että jos hakijat ovat muuten tasaveroisia, niin sitten voidaan herkemmin valita liikkeen piiristä.
– Kaikki eivät selvästikään ole tästä samaa mieltä ja eri yrityksissä toimitaan eri tavoin.
Linjakumpu tekee vertauksen Suomeen viime vuosina levinneeseen menestysteologiaan.
Menestysteologian piirissä korostetaan toisinaan oppia, jonka mukaan rikastumisen voidaan nähdä olevan merkki korkeimman tahdon suorittamasta valinnasta tai ainakin suosiosta taivaspaikan suhteen – tavallaan ennakkomaksuna – jo maan päällä. Näin jo sosiologi Max Weber väitti erityisesti kalvinismissa tapahtuneen.
– Kiinnostavaa on, että lestadiolaisuudessa ei ole juurikaan ongelmaa siinä, että ihminen rikastuu, Linjakumpu sanoo.
Lisäys, kello 10.06 11.5.2018:
Lue myös Koillissanomien haastattelu tästä linkistä . Kysyimme Linjakummun esiinnostamista asioista Kuusamon rauhanyhdistyksen johtajilta.
Helsingin Sanomien haastattelussa Linjakumpu arvioi, että lestadiolaisessa liike-elämän verkostossa esiintyy ammattiyhdistystoiminnan vastaisuutta. Juttu löytyy tästä linkistä .
Lisäys, kello 11.30
Iltalehti otsikoi Linjakummun tutkimuksesta kertovan verkkojuttunsa seuraavalla tavalla: "Omia suositaan, velalla sitoutetaan, moraali joustaa".
Lehti kiinnittää huomiota siihen, että "talostelu" ja saarnat lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toisten ulossulkemista, jolloin myös taloudelliset verkostot syntyvät helpommin. Iltalehti siteeraa Linjakumpua:– Mielikuvaa ruokitaan saarnoissakin, että me ollaan outoja lintuja, kummallisia, eikä muu kuin toinen lestadiolainen voi ymmärtää, niin on helppo tie hakea yhteistyökumppani toisesta lestadiolaisesta.Linkki videoineen löytyy tästä .
Lisäys, kello 13.40
Aiheen vaikeaa lähestyttävyyttä journalistisesta näkökulmasta kommentoi tuoreeltaan toimittaja Jarno Liski facebookissa näin:
