Pääkirjoitus
Suuren asutusalueen Lahdentauksen ja Kuusamon keskustan yhdistäminen sillalla kuuluu lähes ikuisuushaaveiden joukkoon. Kuusamojärven Kirkkosaaren sillasta on puhuttu vuosikymmeniä, kuten Mika Mankinen muisteli (KS 9.9.).
Asiat lähtivät etenemään vasta siinä vaiheessa, kun kuusamolaiset ottivat lusikan kauniiseen käteen ja hyväksyivät sen, ettei sillan tarvitse olla betoninen autosilta, vaan kevyempi ratkaisu riittää. Betonisilta olisi aikaa sitten tehdyn kustannusarvion mukaan maksanut vähintään 3-4 miljoonaa. Nyt valmistuva kevyenliikenteen silta maksoi 450 tuhatta.
Tällä viikolla valmistuva silta sopii maisemaan ja on tarkoituksenmukainen. Kirkkolahden ehtii kyllä autolla kiertää, sillä matka ei olisi betonisillalla lyhentynyt kuin muutaman minuutin. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille uusi silta on merkittävä parannus.
Sillan toteutus lähti liikkeelle vuonna 2010 käynnistyneellä suunnittelulla. Kuusamon kaupungin luottamushenkilöt ja virkamiehet ansaitsevat kiitoksen, että suunnitelma toteutui.
Kirkkosaari on luonnollisesti saanut nimensä kirkosta ja vanhasta pappilasta, joka ennen sotia sijaitsi Kuusamojärven puolella. Historioitsija Helena Palosaaren mukaan Kirkkosaarella oli ennen muinoin hyvin käytännöllinen merkitys. Kuusamon itäisistä kylistä soutamalla saapuneet matkalaiset kävivät Kirkkosaaressa vaihtamassa paremmat vaatteet päällensä ennen kuin astelivat pappilaan ja muulle kirkonkylään asioimaan.
Saari syntyi todennäköisesti kokonaisuudessaan vajaa 200 vuotta sitten, kun Kuusamojärven pintaa laskettiin noin metrillä. Lasku tehtiin kaivamalla Piikstammen kanava järven itäpäähän 1830-luvulla ja ruoppaamalla Vihtasalmi. Järven pintaa laskettiin rantaniittyjen synnyttämiseksi.
Sodan ja isojaon jälkeen saari tuli yksityisomistukseen. Saaressa pidettiin lampaita, hevosia ja kaneja, joita kuusamolaiset kutsuivat kanikoiksi.
Kirkkosaari on nähnyt monenlaista ihmiselon kirjoa vuosisatojen varrella.