Kuusamon Erä-Veikkojen ykkösjoukkue koki viimehetkillä muutoksia, kun Santeri Aikio jäi polvikipujen vuoksi pois. Aloitusvaltikka siirtyi näin Teemu Tauriaiselle, joka suunnisti 10,7 kilometrin aloitusosuuden koillismaalaisista vauhdikkaimmin tullen vaihtoon sijalla 555. Pudasjärven Urheilijoiden ykkösjoukkueen Sauli Kuopus vaihtoi puolestaan reilut 20 sekuntia myöhemmin sijalla 577.
Tauriainen ei ollut tyytyväinen aloitukseensa.
– Suoritus oli huono. Suunnistus ei sujunut ja tein aivan liikaa virheitä.
Toisella osuudella KEV:hen myös kesäkaudeksi siirtynyt Juha Martikainen nosti 175 sijaa sijalle 380 ja tykitti osuudellaan 287:nneksi nopeimman ajan, kun tässä vaiheessa yön pimeydessä suunnisti vielä 1902 joukkuetta.
– Viimeaikojen jalkavaivat huomioonottaen oli ihan kelpo suunnistus, kun pystyi juoksemaan eikä suurempia pummejakaan ollut, Martikainen iloitsi.
Kolmannen pitkän yön 13,1 kilometrin osuuden veti Tuomo Heikkinen, joka piti hyvin paikkansa tuoden viestin sijalla 381.
Neljännellä lyhyemmällä 7,2 kilometrin osuudella Samuli Ervasti nosti sijoitukseksi jo 348. Viidennellä osuudella Mikko Tahkola tykitti jusseista koillismaalaisittan nopeimman osuussijoituksen 198 tuoden viestin vaihtoon sijalla 294.
– Hyvin meni, pieniä virheitä vain tuli, paljon kuntorasteja suunnistanut Tahkola iloitsi.
Kuudetta osuutta vei Severi Aikio vaihtaen sijalla 317. Ankkuriosuudella Niittylahden Tuomo leimasi vaiherikkaitten hetkien jälkeen maalissa sijalle 434.
PudU:n ykkösjoukkue Sauli Kuopus, Taneli Härkönen, Esa Hietala. Marko Siira, Oskari Jokikokko, Tuomas Kaijala ja Juha-Matti Inget suunnistivat sijalle 513.
Jukolan voittoon suunnisti Kangasalan kesäyössä ensimmäistä kertaa ruotsalainen Stora Tuna. Joukkueen suoritus oli historiallinen myös joukkueessa suunnistaneen veljessarjan myötä. Joukkueessa oli mukana peräti neljä Svenskin veljestä. Vain kerran aiemmin Jukolan viestin historiassa voittoon on juossut neljä veljestä. Lopulliset ratkaisut tapahtuivat vasta viimeisellä osuudella. Lopullisesti voiton ratkaisi ankkuri Emil Svensk, joka karkasi osuuden alkuvaiheessa kilpakumppaneiltaan. Eroa toiseksi tulleeseen norjalaiseen IL Tyrvingiin kertyi maalissa vajaa kaksi minuuttia.
– Olen hyvässä kunnossa ja fyysisesti tuntui hyvältä. Pääsin karkuun alkuvaiheessa, mutta tein myös muutamia virheitä loppumatkalla, kertasi Svensk suoritustaan maalissa.
Kolmantena maalissa leimasi Tampereen Pyrintö 18 sekuntia IL Tyrvingin jälkeen.
Pudasjärven Urheilijoiden nelikko Tiina Tervo-Rantakokko, Maire Kosamo, Emma-Noora Jaakola ja taivalkoskelaisvahvistus Julia Nifakina suunnistivat lauantain Venlojen Viestissä hienosti sijalle 438, kun maaliin asti tuli 1624 joukkuetta. PudU paransi sijoitusta edellisestä vuodesta peräti 120 sijalla. Samalla irtosi vajaan seitsemän minuutin turvin voitto KEV:n ykkösjoukkueesta, joka suunnisti joukkueella Annemari Murtovaara, Jaana Heikkinen, Susanna Määttä ja Sofia Ervasti sijalle 501.
Koillismaalaisittain suurimman noston ja parhaimman osuussijoituksen teki ankkuri Julia Nifakina, joka nosti 7,8 kilometrin ankkuriosuudella joukkueensa sijalta 542 sijalle 438 ollen osuusajoissa hienosti 268.
– Ihan hyvin meni. Tuli muutamia mutkia mutta ei tullut isoja virheitä, Nifakina analysoi.
KEV:stä parhaimman osuussijoituksen leimasi aloittaja Annemari Murtovaara tuoden joukkueensa 5,8 kilometrin aloitusosuudelta sijalla 320.
– Hyvin meni, juoksu kulki ja rastit löytyivät hakematta. Muita rasteja en omien lisäksi edes nähnyt, Murtovaara iloitsi.
Venlojen viestin voitti norjalainen Fredrikstad SK, joka suunnisti koko ajan tasaisesti ollen kärjen tuntumassa. Paras suomalaisjoukkue Tampereen Pyrintö taisteli loppuun asti toisesta sijasta, kun Venla Harju nousi neljän minuutin takamatkalta 15 sekunnin päähän Göteborgin Sara Hagströmistä. Matka loppui kuitenkin kesken ja IFK Göteborg sijoittui toiseksi ja Tampereen Pyrintö kolmanneksi.
Kuvitteellinen Koillismaan Dream Team
Henkilökohtainen osuussijoitus suluissa. Dream Team ei huomioi erilaisia hajontoja.
Venlojen viesti
1. osuus 5,8km Annemari Murtovaara KEV 1 52.03 (320)
2. osuus 5,6km Maire Kosamo PudU 1 59.41 (622)
3. osuus 7,2km Susanna Määttä KEV 1 1.12.05 (489)
4. osuus 7,8km Julia Nifagina PudU 1 1.09.24 (268)
Yhteisaika 4h 13 min ja 13 sekuntia ja sijoitus 351 kun lopputuloksen sai 1624 joukkuetta.
Jukolan viesti
1. osuus 10,7km Teemu Tauriainen KEV 1 1.35.18 (555)
2. osuus 10,4km Juha Martikainen KEV 1 1.26.53 (287)
3. osuus 13,1km Tuomo Heikkinen KEV 1 1.54.09 (468)
4. osuus 7,2km Samuli Ervasti KEV 1 1.11.37 (329)
5. osuus 7,7km Mikko Tahkola KEV 1 1.07.55 (198)
6. osuus 11,0km Severi Aikio KEV 1 1.52.21 (549)
7. osuus 12,8 km Juha-Matti Inget PudU 1 1.55.15 (483)
Yhteisaika 11h 3 min ja 28 sekuntia ja sijoitus 315 kun lopputuloksen sai 1652 joukkuetta.
Jukolan lippu luovutettiin Jukolan viestin palkintojenjaon yhteydessä Napapiiri-Jukolan järjestäjille.
Napapiiri-Jukolan kilpailunjohtaja Martti Anttilan mukaan rovaniemeläisiä odottaa nyt työntäyteinen vuosi.
– Saimme Kangasalla oppia monissa asioissa ja innolla jatkamme hyvässä vauhdissa olevia järjestelyjä.
Kuusamon Erä-Veikot tähyää joukkueen puuhamiehen Santeri Aikion katseella ”lähes kotikisoihin” entistä valmistautuneimpina.
– Kangasala-Jukolaan meillä ei ollut oikein mitään pitkän tähtäimen tavoitteita. Ei leireilty tai muutenkaan yhdessä valmistauduttu vaan jokainen puuhasteli omalla tahollaan.
– Napapiiri-Jukolassa tavoitteena on että yhteisiä valmistujaisleireilyjä tulee alle ja Kuusamosta tulevien joukkueiden määrä kasvaa. Joten kaikki Pölkkyrasteilla kulkevat harrastajat ja ikinä vähääkään suunnistuksesta kiinnostuneet kuusamolaiset huomio. Jukola tuskin tulee näin lähelle Kuusamoa hetkeen.
– Jukolan tunnelma olisi kenelle tahansa kokemisen arvoinen elämys. Nyt siihen olisi oiva mahdollisuus, joten ei muuta kuin mukaan suunnistustoimintaan. Tuplataan tai jopa triplataan KEV:n osanotto Jukolassa ja Venlojen Viestissä, Aikio innostaa.
Suomalaiset ovat saaneet onnen tunteita arvioista, joiden mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Suomalainen koulutusjärjestelmä mainitaan usein yhtenä onnellisuuden perustana.
Suomessa on jokaisella lähtökohdistaan riippumatta hyvä mahdollisuus kouluttautua akateemiseen arvoon saakka. Koulutusjärjestelmästä on tullut myös vientituote, mallia ihaillaan maailmalla ja sitä halutaan kopioida.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Sen kehittäminen on ollut mahdollista, koska maassa on pitkään vallinnut oppimiselle ja koulutukselle myönteinen ilmapiiri.
Näin ei ole aina ollut. Aleksis Kivi on asettanut Jukolan veljessarjan vanhimman, Juhanin suuhun sanat: ” ”Mikä härkäpäinen tyhmyys meiltä, istua lukkarin penkillä aapinen kourassa, istua kaksi peevelillistä päivää.”
Tällä Kangasalan Valkeisvuoren jylhillä kallioilla läpi kesäyön kuljetetulla viestillä tervehdimme Opetushallitusta ja haluamme kiittää työstänne suomalaisen koulutustason kehittämisessä ja vaalimisessa.