Pääkirjoitus
Pro Kuusamon tilaisuudessa puhunut Pölkyn talousjohtaja Kari Miettunen on pannut merkille Kuusamon yhteishengen rakoilemisen. Kuusi vuotta Kuusamossa asunut Miettunen sanoi muuttaneensa kaupunkiin, joka tunnetaan muualla Suomessa optimistisesta ja rohkeasta otteestaan. Miettusen mielestä tämä ote on kuusamolaisilla päässyt kirpoamaan. Hän peräänkuulutti yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen tärkeyttä, kun tulevaisuutta rakennetaan.
Miettunen nosti julki tärkeän asian, jonka muutkin olivat panneet merkille.
Kuusamon kaupungin maaseutuasiamies Jouni Määttä sanoi tekemisen hengen kadonneen maaseudulla. Hänen mukaansa syynä on valittamisen helppous ja vastuuttomuus, minkä vuoksi on kaatunut hyviä maaseudun hankkeita.
Määtän mukaan valittajat ovat joskus jopa suoraan sanoneet, että valittamisen ainoana tarkoituksena on jarruttaa hanketta niin kauan, että se kaatuu. Yrityksillä ei ole varaa odottaa pahimmillaan viittä vuotta eri oikeusasteiden päätöksiä.
Myös kaupunginjohtaja Timo Halonen on pannut merkille, että Kuusamossa on viime vuosina ajauduttu riitelyn tielle.
Kuusamossa on osattu tapella railakkaasti läpi vuosikymmenten. Kuuluisin yhteenotto lienee koskisodat. Valtakunnan julkisuuteen pääsivät myös Kitkanniemen vaihtomaakiista 80-luvulla ja vanhojen metsien suojelukiista 90-luvulla.
Taistelut käytiin, mutta jossain vaiheessa ne on pystytty jättämään taakse. Niin sanottu Kuusamon henki kiteytyy siihen, että tiukan paikan tullen kuusamolaiset ja Kuusamon ystävät ovat erimielisyyksistään huolimatta onnistuneet asettamaan yhteisiä tavoitteita merkittävimmissä asioissa. Kaikesta ei silti tarvitse, eikä pidä olla samaa mieltä.
Kuusamon hengen ansiosta Ruka nousi Suomen johtavaksi matkailukeskukseksi 80-90 -luvuilla. Tätä henkeä tarvitaan edelleen. Kuten matkailuyrittäjä Jokke Kämäräinen sanoi: alueella on kaikki mahdollisuudet pärjätä. Menestys tehdään rohkeudella ja yhteisvoimin.