Pääkirjoitus
Kuusamon Juuston taistelu tulevaisuudestaan herättää jo valtakunnallista huomiota. Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina Kuusamon Juuston vaikeasta taloustilanteesta ja siitä, kuinka halpa tuontijuusto ajaa ahtaalle kotimaisia juustomeijereitä.
Vuodesta 2002 tuontijuustojen osuus on kasvanut 20 miljoonasta kilosta lähes 70 miljoonaan kiloon. Joka toinen suomalaisten ruokapöytään päätyvä juusto on peräisin ulkomailta.
Kuusamon Juusto mukaan lukien Suomessa on jäljellä enää viisi juustomeijeriä.
Ilmeisesti Hesarin uutisen innoittamana julkkiskokki Henri Alen puolusti Kuusamon Juustoa twitter-viestissään. Hän toivoi ihmisten ostavan yhtiön tuotteita. Alenilla on yli 14 000 seuraajaa, joista 70 twiittasi viestin edelleen eteenpäin.
Kuusamon Juuston kohtalo oli hetken kaikkien huulilla, mikä todennäköisesti näkyy myös tuotteiden myynnissä. Alen hämmästeli itsekin twiittinsä saamaa suurta huomiota myöhemmässä viestissään.
Jos Kuusamon Juustolle osoitettu sympatia pystytään muuttamaan rahaksi, ei yhtiöllä ole hätäpäivää jatkossa. Kuusamossa ja Kuusamon ulkopuolella yhtiö nähdään poikkeuksetta myönteisessä valossa, mikä on suuri pääoma – ihmisten tukea ei voi rahalla ostaa.
Yhtiö saa myötätuulta Kuusamon luontokaupungin maineesta, eikä puhe ole vailla katetta. Koillismaalainen maito on tutkitusti puhdasta ja soveltuu erinomaisesti juustonvalmistukseen.
Kuusamon Juuston toimitusjohtaja Jouko Juntunen sanoi olevansa luottavainen, että yhtiön rahoitus saadaan kuntoon (KS 17.6.). Toivottavasti asiat loksahtavat kohdalleen, sillä Kuusamon Juuston kaatuminen olisi onnettomuus paitsi koillismaalaisille, myös suomalaiselle juustontuotannolle. Yhtiön tuotteet ovat laadukkaita ja maine hyvä.
Kuluttajien on syytä muistaa, että kotimaisuutta kannattaa puoltaa puheiden lisäksi valinnoissaan. Ei ole merkityksetöntä mihin juustopakettiin käsi kaupan laarilla tarttuu.