Kun Kuusamo käräjäoikeus yhdistettiin Oulun käräjäoikeuteen, sai Kuusamo hyvityksenä pitää oman kanslian kolmen vuoden määräajaksi, joka kuluu umpeen tämän vuoden lopussa. Kokeiluaikana on seurattu kanslian asiakasmäärien kehitystä.
Oikeusministeriön hallitusneuvos Heikki Liljeroos sanoo Koillissanomien haastattelussa (KS 1.3.), että kanslia on liipasimella, koska asiointimäärä on hänen arvionsa mukaan ”kiikun kaakun”.
Kuusamon käräjäoikeuden kanslian lopettaminen koettelisi kansalaisten oikeusturvaa, vaikka Kuusamoon jäisikin istuntopaikka.
Rikosasiat istutaan todennäköisesti jatkossakin Kuusamossa, mutta riita-asioiden hoito siirtyisi Ouluun. Kustannuksia lisäisi se, että Kuusamosta lähtisivät käräjille Ouluun kantaja, vastaaja, asianajajat ja mahdolliset todistajat.
Asiasta päättävien kannattaa vilkasta karttaa päätöstä tehdessään. Kuusamosta on matkaa Ouluun 215 kilometriä. Jos pelkkä etäisyys puoltaa kanslian säilyttämistä.
Käräjäoikeusuudistuksessa lakkautettaviksi joutuivat pienet kahden tai kolmen tuomarin käräjäoikeudet. Käräjäoikeuksien yhdistämisiä perusteltiin sillä, että oli rakennettava suurempia kokoonpanoja, jotta toiminta järkevöityy. Uudistusta perusteltiin muun muassa pienten paikkakuntien jääviyskysymyksillä. Tämä on asian toinen puoli.
Todennäköisesti asiointi Kuusamon kansliassa vähenee, koska väki vähenee ja sähköiset palvelut yleistyvät. Vaikka kanslia ovi käy jatkossa harvemmin, ei sen sen tarvitse merkitä töiden vähenemistä. Kuusamon kanslian hoidettavaksi on jo nyt siirretty sähköistä aineistoa, jota tulee Oulusta. Kuusamon kanslia on tällä hetkellä täystyöllistetty.
Tässä on ratkaisu Kuusamon kanslian pelastamiseksi. Jos tahtoa löytyy, käräjäoikeuden sähköistä asiointia ja muita töitä voidaan hoitaa jatkossakin muualla kuin pääpaikalla Oulussa. Etätyö on tätä päivää.
Valtio voisi kerrankin vastata alueellistamispuheistaan ja säilyttää edes olemassa olevia työpaikkoja maaseudulla.
Asialla on myös inhimillinen puolensa. Kuusamon kanslia oli 17 ihmisen työpaikka, kun käräjäoikeudet yhdistettiin. Nyt kansliassa työskentelee yksi käräjätuomari ja seitsemän muuta henkilöä.
Jokainen työpaikka on tärkeä, sillä korvaavaa työtä voi olla vaikea saada ja kaikki eivät ole halukkaita muuttamaan työn perässä. Myönteinen päätös kanslian tulevaisuudesta on tehtävä mahdollisimman pian. Työntekijöitä ei saa enää roikottaa löysässä hirressä.
Jos kanslia lähtee, saattaa se pitkällä tähtäimellä kuihduttaa myös paikkakunnan asianajopalveluita.