Kuusamon katukuva muuttui äkisti syyskuun lopussa 2015, kun ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat Leskelänjärven rannassa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen. Eurooppaa kohdannut pakolaiskriisi läikähti Pohjolan perukoilla saakka.
Suomeen saapui nopeasti yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Heistä Kuusamossa asui enimmillään lähes 400 henkeä. Turvapaikanhakijoiden tulo hiipui muutamassa kuukaudessa.
Kuusamo valikoitui vastaanottokeskuksen sijoituspaikaksi, koska taajaman välittömässä tuntumassa sijaitsee rajavartiostolta tyhjilleen jäänyt kasarmi. Kun tieto vastaanottokeskuksen perustamisesta tuli, kasarmirakennuksesta särjettiin muutama ikkuna.
Muuten vastaanottokeskus on Kuusamossa saanut olla rauhassa. Lahden Hennalan kaltaisia hyökkäyksiä turvapaikanhakijoita kohtaan ei ole sattunut. Poliisi on raportoinut vuoden mittaan muutamista vastaanottokeskuksen asukkaiden keskinäisistä nahisteluista.
Viime keväänä turvapaikanhakijat järjestivät ravintolapäivän, jonka suosio ylitti järjestäjien odotukset. Viidessä tunnissa vastaanottokeskuksessa vieraili yli 300 kuusamolaista. Ruoka loppui kesken. Kesällä turvapaikanhakijat olivat tuttu näky uusitulla jalkapallokentällä. He pelasivat keskenään ja kantaväestön kanssa.
Sosiaalisessa mediassa vastaanottokeskuksesta on kiivailtu niin kuin muuallakin Suomessa. Toisaalta SPR:n toimintaan hakeutui lyhyessä ajassa yli 20 uutta vapaaehtoista.
Maahanmuuttovirasto ilmoitti sulkevansa Kuusamon vastaanottokeskuksen maaliskuun loppuun mennessä. Samalla paikkakunnalle perustetaan oleskeluluvan saaneille nuorille kaksi uutta asumisyksikköä.
Kokonaisuutena kuusamolaisten ja vokin asukkaiden rinnakkaiselo on sujunut rauhallisesti. Tulevat ajat näyttävät, jäikö vastaanottokeskus puolitoista vuotta kestäneeksi häivähdykseksi historiassa vai tuovatko maailman levottomuudet uusia ihmisiä paikkakunnalle. Jos näin käy, mitataan jälleen kykyämme ihmisyyteen. Maltillisella maalaisjärjellä pärjää.