Pääkirjoitus

Kuu­sa­mon len­to­ase­man mat­kus­ta­ja­mää­rä lä­hes­tyy maa­gis­ta rajaa – nyt on taot­ta­va kun is­tui­met li­sään­ty­vät

Kuusamon matkailu ja lentoliikenne sai hyviä uutisia viime viikolla. Finnair lisää ensi talveksi kolme viikkovuoroa Kuusamo-Helsinki lennoille, mikä tietää lähes neljänneksen lisäystä istuinmäärään. Lisälennot lennetään maanantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.

Istuinmäärän lisäksi Kuusamon saavutettavuus paranee, kun useampien vuorojen myötä aikataulut sopivat yhä useammalle. Toivottavasti lentojen hinnoittelu on kilpailukykyinen suhteessa muihin Lapin kohteisiin.

Toinen hyvä uutinen tuli tilauslennoista. Sveitsin merkittävin matkanjärjestäjä Hotelplan lennättää 5 000 matkailijaa Kuusamoon tammi-maaliskuussa 2018. Määrä tuo merkittävän lisäyksen alueen yritysten liikevaihtoon.

Kuusamon lentokentän tulevaisuus näytti heikolta muutama vuosi sitten. Jopa kentän sulkemista reittiliikenteeltä väläyteltiin – jos ei ihan vakavissaan, niin ainakin varoitukseksi. Kuusamon lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 11,5 prosenttia vuonna 2016. Alkuvuonna sama tahti on jatkunut.

Vuonna 2015 Kuusamon kentän matkustajamäärä jäi 69 000 matkustajaan. Viime vuonna yllettiin 77 000 matkustajaan. Uusien lentovuorojen ja tilauslentojen myötä sadan tuhannen matkustajan raja alkaa vaikuttaa realistiselta tavoitteelta. Sata tuhatta on luku, joka nyrkkisääntönä on mainittu kannattavuuden kipurajana. Parhaimmillaan 2000-luvun puolivälissä Kuusamon kentälle saapui lähes 120 000 matkustajaa vuodessa.

Lentoliikenteessä toimii muna-kana ilmiö. Mitä enemmän tarjontaa, sitä enemmän matkustajia. Pyörä pyörii nyt oikeaan suuntaan toisin kuin monta vuotta, jolloin matkustajien vähyys johti lentovuorojen karsimiseen.

Kuusamon matkailun on taottava nyt, kun rauta on kuumana. Ruka on ykkönen kotimaan matkailijoissa, mutta jää Levin taakse, kun mukaan lasketaan ulkomaiset asiakkaat. Kansainväliseen myyntiin on edelleen panostettava. Kasvua on täysin realistista saavuttaa, kuten päänavaus Sveitsiin osoittaa.

Kansainvälistä kasvua on täysin realistista saavuttaa, kuten päänavaus Sveitsiin osoittaa.