Kuusamo otti käyttöönsä erikoissairaanhoidon palvelusetelit ensimmäisenä kuntana Suomessa. Järjestelmä on ollut käytössä noin vuoden ja saadut kokemukset ovat olleet hyviä.
Terveydenhuollon asiakkaat voivat halutessaan ostaa erikoissairaanhoidon palvelun valitsemaltaan yritykseltä. Kyseeseen tulevat muun muassa kaihi-, tekonivel- ja lihavuusleikkaukset sekä olkapää-, polvi- ja käsikirurgiset leikkaukset ja toimenpiteet.
Asiakas voi palvelusetelin avulla kilpailuttaa ja valita palveluntarjoajat haluamallaan tavalla. Esimerkiksi lonkkaleikkauksessa palvelusetelin arvo on 7 800 euroa. Leikkauksen hinnat vaihtelevat 8 000-12 000 euron välillä. Erotuksen maksaa asiakas, eikä siihen saa Kelan korvausta.
Lonkkapotilaan kannalta järjestelmän hyvä puoli on se, että leikkauksen pääsee heti halutessaan, kunhan on valmis maksamaan osan kustannuksista. Joillekin tällainen järjestelmä voi olla ideologisesti vaikea asia, sillä Suomessa on totuttu julkisista varoista maksettuun terveydenhuoltoon.
Näin ahtaasti ei pidä ajatella, sillä palvelusetelin käyttö helpottaa myös niiden tilannetta, joilla ei ole varaa maksaa hoidosta. Hoitonsa osin itse kustantava lyhentää samalla hoitojonoa.
Kuusamon kaupunki myös säästää pikkuriikkisen, mutta merkittävästä summasta ei ole kyse. Setelin avulla säästöä tulee vuodessa 20 000-30 000 euroa, mikä ei ole paljon koko 25-27 miljoonan euron budjetissa.
Kuusamon mallin levittäminen koko valtakuntaan on ajankohtainen asia, sillä terveyspalvelujen kysynnän näköpiirissä olevaan kasvuun on vastattava kaikin mahdollisin keinoin.
Palvelusetelin käytön laajentamista on hiljattain vaatinut keskuskauppakamarin kunta- ja yritysjohtajien ryhmä. Viidestä kuntajohtajasta ja viidestä yritysjohtajasta muodostettu ryhmä perustelee palvelusetelien käytön laajentamista sillä, että heidän mielestään kunnat tarvitsevat entistä vahvemmin yksityistä ja kolmatta sektoria.
Kuntien on vaikea jo nyt selvitä velvoitteistaan. Kuntien tehtävien määrä on lisääntynyt nopeammin kuin tehtävien hoitoon annettu rahamäärä.
Kuusamon malli ei romuta tasa-arvoon perustuvaa pohjoismaista terveydenhoitomallia, vaan laajentaa ja täydentää sitä. On myös hyvä, että terveydenhuollon todelliset kustannukset tulevat keskustelun alle nykyistä laajemmin.
Kuusamon malli lisää kustannustietoisuutta, minkä voi olettaa lisäävän alan kilpailua ja laskevan kustannuksia.