Vaaka osoittaa reilua neljää kiloa, kun Kalle Parkkisenniemi kaataa juuri poimitut mansikat pahvilaatikkoon. Tähän mennessä hänen reilut 2 500 mansikantaimea käsittävältä pelloltaan on poimittu noin 600–700 kiloa mansikkaa.
– Hyvältä näyttää taas kun tuli nämä helteet. Viime viikon rankkasateiden jälkeen oli aika paljon pilaantuneita mansikoita. Meillä satoi peukalonpään kokoisia rakeita, Parkkisenniemi kertoo.
Kysyntää paikalliselle mansikalle riittää enemmän kuin on tarjontaa. Parkkisenniemen tarkoituksena on ensi kesänä laajentaa tilaansa 10 000 mansikantaimen verran.
– Peltoalaa on vielä jäljellä niin miksipä ei, Parkkisenniemi pohtii.
Parkkisenniemi arvioi, että mansikan pääsato kypsyy tällä viikolla. Hän odottaa sadosta hieman parempaa kuin viime vuonna, mutta mansikan kaltaiselle herkälle marjalle lähipäivien sää on ratkaiseva.
– Nyt mansikka tarvitsee lämpöä ja sopivasti sadetta. Jos sataa paljon, mansikat homehtuvat, Parkkisenniemi kertoo.
Hän työllistää poimintapäivinä viisi poimijaa. Osa heistä on paikallisia nuoria, osa thaimaalaisia. Parkkisenniemi myy kaikki mansikat suoraan tilalta. Torimyyntiin marjoja ei ole riittänyt ensimmäisen vuoden jälkeen.
– Arvioin, kuinka paljon marjoja minäkin päivänä tulee ja sen perusteella otan tilauksia vastaan, Parkkisenniemi kertoo.
Lue lisää keskiviikon Koillissanomista!
Mansikan säilöminen
Mansikka on herkkä marja, joka ei kestä kovaa käsittelyä, pitkää säilytystä tai korkeaa lämpötilaa poiminnan jälkeen.
Mansikka tarjoillaan, säilötään ja pakastetaan mahdollisimman tuoreena.
Mansikat kannattaa kerätä ilman kantaa, mikä vähentää marjojen käsittelyä kotona.
Pakastin on hyvä kääntää kylmenemään täysille jo päivää ennen pakastusta.
Kerralla ei kannata pakastaa yli 10 kiloa, sillä useimpien pakastinten pakastusteho alkaa tätä suuremmalla määrällä kärsiä ja pakastettavan marjan laatu heikkenee.
Hyvä vinkki niille, joilla on pieni pakastin, on viipaloida tai soseuttaa mansikat ennen pakastusta.
