Kuusamon murre ei enää juurikaan elä. Tätä mieltä on paikallinen murreharrastaja Maija Alajuuma. Hän sanoo, että piirteitä Kuusamon murteesta kyllä kuulee puhekielessä, mutta leveää murretta ei puhu enää juuri kukaan. Erityisesti nuoret ovat hylänneet perinteisen puheenparren ja puhuvat omalla tavallaan.
Alajuuma huomasi jo 80-luvulla, että ihmiset ottivat televisiosta yleiskielen mallia. Se sai hänet kiinnostumaan murteista ja kirjoittamaan jopa kirjan kuusamoksi.
– Kuusamon murre on jäänyt mieleeni lapsuudesta. Olin ujo ja hiljainen lapsi, joka ei paljon puhunut, mutta joka kuunteli siitäkin edestä. Murre jäi selkäytimeen. Aikanaan opettajankoulutuksessa ei kuitenkaan saanut puhua murretta, enkä ole puhunut leveästi lapsuuden jälkeen, Alajuuma sanoo.
Hän myös muistuttaa, ettei ole opiskellut tai tutkinut kotiseutunsa murretta, vaan on tarkkaillut sitä kuuntelemalla.
Kuusamon murre kuuluu savolaisiin ja Kainuun murteisiin. Alajuuman mukaan Suomussalmella puhutaan melkein samalla tavalla. Puhetapa kuitenkin vaihtelee eri puolilla Kuusamoa.
– Itärajan läheisyydessä käytetty puhetapa oli varmaankin saanut vaikutteita ja lainasanoja Vienasta, koska sieltä oli kanssakäyntiä rajan taa. Pohjois-Kuusamon murre taas on saanut jotain vaikutteita Sallasta.
Alajuuma sanoo lempisanansa Kuusamon murteesta olevan völöjätä eli kantaa jotain painavaa. Samasta sanasta on johdettu sana völöjäytyä, joka tarkoittaa vaikeasti, raahautuen kulkemista.
Lue maanantain lehdesä lisää esimerkkejä Kuusamon murteesta! Osaatko sinä moksia kuusamoksi, eli puhua Kuusamon murretta? Osallistu keskusteluun ja kerro murteen lempisanasi!
Loavaa vanhaa kuusamoa
Välivokaali, esimerkiksi nälkä on kuusamoksi näläkä. Ei käytetä h:n jälkeen, esimerkiksi sanassa lehmä.
Ts-vastineet, esimerkiksi metsä on kuusamoksi mehtä.
Pitkä a muuttuu oa:ksi, joten saappaat ovat kuusamoksi soappaat. Äästä sen sijaan tulee eä, eli täällä on teällä.
Yksinäiskonsonantti kahdentuu, eli tulee on tullee tai tulloo ja menee on mennee tai mennöö.
Yleiskielen herää ja hakkaa -tyyppisten sanojen vastineena käytetään herejää ja hakkovaa -muotoisia sanoja.
