Kuusamolainen Väinö Kurtti, 91 pitelee käsissään harvinaista valokuvaa. Se on vuodelta 1943 ja otettu Kuopiossa. Kuva on joukkueesta, joka koostui pelkästään kuusamolaisista. He olivat tuohon aikaan varusmieskoulutuksessa Kuopiossa ja piakkoin lähdössä rintamalle.
Kurtti osoittaa sormellaan.
– Tuossa on ainakin Sulo Koramo, Tauno Kurtti, Toivo Polo, Tauno Määttä, joka oli myöhemmin saman TVH:n palveluksessa kuin minäkin täällä Kuusamossa ja velipoikani Antti. Tästä porukasta osa joutui Laatokan pohjoispuolelle ja heti koviin taisteluihin. Myös velipoikani Antti haavoittui. Häneltä meni kiväärinluoti rinnasta läpi, mutta hän selvisi. Kaikkia kuvan nimiä en jaksa enää muistaa.
Kesäkuun 5. 1924 syntynyt Kurtti oli 15-vuotiaan perheensä mukana talvisodan evakossa Haukiputaalla. Täällä hän tuli jo tutuksi sodan ja kuoleman kanssa, koska poikaporukan kanssa kävivät katsomassa sankarivainajien hautajaisia ja samalla saivat kahvia.
– Myöhemmin kävin kutsunnassa Kuoliolla. Siellä sain valkean lipun ja se tiesi lähtöä. Lähdimme Kuusamon kirkolta lava-autolla kohti Oulua ja sieltä seuraavana aamuna Kuopioon. Siellä kuului heti rautatieasemalla marssimusiikkia ja sen tahti on jäänyt minulle ikuisesti mieleen.
Kurtti oli mukana kuuluisassa Tyrjän eli JR7-rykmentissä, johon kuului muun muassa kolme Mannerheim-ristin ritarilla palkittua sotilasta (Nimi tulee Tyrjän kylästä, rykmentti toimi muiden suojeluosastona). Kurtti osallistui taisteluihin syyskuusta 1943 helmikuun loppuun 1944 aseellisena konepistoolimiehenä. Pataljoonan komentajana toimi kuuluisa Aimo Raassina ja rykmentin komentajana Adolf Ehrnrooth.
– Ehrnrooth oli kerran eräässä, korsussa, kun saavuin sinne. Venäläiset olivat alkaneet hyökkäyksen eikä meillä ollut panssarintorjuntapanoksia. Niitä tilattiin pohjoisrintamalta. Samalla sieltä tuli mies, joka oli taitava panssarien ampuja. Ehrnrooth totesikin puhelimeen, että asiat järjestyy, kun kauhu (poika) saapuu. Hän tuhosikin useita panssarivaunuja ja hänestä tehtiin Mannerheimin-ristin ritari.
Kurtin sotilaspassiin on kirjattu taistelupaikkoja kuten Siiranmäki, Kannas, Äyräpää ja Vuosalmi, missä hän oli mukana.
– Kolmesti tykin ammus tuli aivan viereen, mutta ihmeellistä varjelusta oli, että selvisin naarmuitta. Kerran ennätin suojaan kapeaan ojaan, kun ammus tuli metrin päähän. Sirpale meni lakin nappien välistä. Lihavampi mies ei olisi sopinut ojaan.
Kurtille on jäänyt ikuisesti on jäänyt mieleen perääntymisvaiheessa Vuoksen ylitys. Se oli vaikea paikka, kun ei ollut veneitä ja suomalaiset yrittivät kuka milläkin keinoin tulla noin 300 metriä leveän joen yli vihollisen tulittaessa koko ajan.
Sodan jälkeen Väinö Kurtti palasi takaisin Kuusamoon ja avioitui 30-vuotiaana. Hän teki työuraa TVH:n palveluksessa ja rakensi useita siltoja. Kurtilla on 16 lasta, 99 lastenlasta ja yli 70 lastenlastenlasta.