Kuu­sa­mon oma Po­ro­vah­ti kerää il­moi­tuk­sia syk­syyn: Ha­ve­ri-Heik­ki­lä kertoo, että suurin osa yh­tey­den­otois­ta on asial­li­sia ja rat­kai­suun pyr­ki­viä

Kuusamon alueen Porovahti-palvelua on käytetty yhä aktiivisemmin. Porovahti-puhelimeen on heinäkuun puoleenväliin mennessä soitettu yhteensä yli 60 kertaa ja nettilomakkeen kautta on tehty hieman yli 100 ilmoitusta. Palvelu otettiin käyttöön 22. toukokuuta 2019.

Yli puolet palveluun tulleista ilmoituksista on aiheutunut asuintalojen pihoissa laiduntavista poroista. Yleisimmin kyseessä on ollut muutaman poron aiheuttama, usein tai jopa päivittäin toistuva haitta.

– Noin viidesosa ilmoituksista on koskenut viljelyksille aiheutuneita haittoja, ja noin neljäsosa on tullut mökkiläisiltä. Ilmoituksia viljelijöiltä ja mökkiläisiltä on tullut hiukan vähemmän kuin odotimme, myöntää tutkija Mia Landauer, nettilomakkeen ylläpitäjä Lapin yliopistosta.

Ilmoittajat ovat useimmiten ensin yrittäneet itse ajaa porot pois, ennen kuin ovat ottaneet yhteyttä Porovahti-palveluun. Osa ilmoituksista on ollut tiedotusluonteisia. Palvelun kautta on esimerkiksi ilmoitettu kuolleista ja loukkaantuneista poroista tai poronvasoista ja yleisillä teillä tai koulujen pihoilla liikkuvista poroista tai porotokista. Miehet ovat tehneet ilmoituksia hieman naisia useammin, ja suurin osa ilmoittajista on keski-ikäisiä tai sitä vanhempia. Tieto Porovahti-palvelusta on löytynyt pääasiassa paikallisista lehdistä ja netistä.

Kuusamon alueella on kuuden eri paliskunnan porolaitumia. Harvaanasuttujen paliskuntien porokohtaamisista on ilmoiteltu Porovahti-palveluun vähän, suurin osa ilmoituksista on koskenut Oivangin paliskunnan aluetta. Kuusamon kaupunki sijoittuu tälle alueelle, kuten myös paljon muuta vakituista ja vapaa-ajan asutusta sekä maanviljelystä. Yhteydenottoja on tullut Porovahti-palveluun etenkin heinäkuun puolivälissä tiuhaan tahtiin.

– Porot muodostavat alkukesästä suuria kesätokkia, jotka tähän aikaan vuodesta hajoavat pienempiin laumoihin eli parttioihin. Nämä lähtevät hiljalleen liikkeelle kohti paliskunnan syyslaitumia. Paarmat ja mäkärät pitävät porot myös liikkeellä, ja saavat ne hakeutumaan avoimille paikoille. Lisäksi itärajan vahvat petokannat ajavat porot liikkeelle ja hakeutumaan asutuksen tuntumaan. Poronhoitotöissäkin on tänä kesänä nähty karhuja useampaan otteeseen, Juha Kujala kertoo.

Porovahti-palvelun hoitaminen on työllistänyt PALOMA-hankkeessa (Poronhoidon, asutuksen, lomarakentamisen ja maatalouden välisistä ristiriidoista ratkaisuihin) työskenteleviä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Lapin yliopiston ja Lapin Ammattikorkeakoulun tutkijoita vaihtelevasti.

– Joinakin päivinä yhteydenottoja ei tule lainkaan, vilkkaimpana päivänä soittoja ja viestejä tuli yli 20. Osa soittajista on kertonut ärtyneenä tai vihaisena pihallaan tai viljelyksillään toistuvasta porohaitasta. Suurin osa yhteydenotoista on ollut asiallisia ja palvelua on kiitelty, kertoo Juho Haveri-Heikkilä Lapin ammattikorkeakoulusta, yksi puhelimeen vastaavista.

– Porovahdin kautta ihmiset uskaltavat olla yhteydessä. Saamme palvelun kautta kattavammin tietoa siitä, millaisia porokohtaamisia asukkailla ja mökkiläisillä Kuusamossa on ja pystymme paremmin reagoimaan haittoihin. Tästä tulee hyvää palautetta. Olemme myös kehittäneet sisäistä yhteydenpitoa paliskunnissa. Keräämme tietoa, miten ilmoituksiin on reagoitu.