Sallan petofoorumissa puidaan poronhoidon petoahdinkoa
Sallan liikuntakeskus täyttyy ääriään myöten maanantaina, kun pitkään ja perusteellisesti valmisteltu petofoorumi pui poronhoidon petoahdinkoa. Elinkeinon kriisitilanne esitellään ministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk), jolle myös luovutetaan ehdotukset välttämättömistä poronhoidon pelastamistoimista. Esillä on porotaloutta uhkaava kriisitilanne. Petojen tappamien löydettyjen porojen lukumäärä on kasvanut jopa 150 prosenttia kymmenessä vuodessa. Päivän tiiviiseen asiantuntijaohjelmaan ja keskustelutilaisuuteen on ilmoittautunut jo 270 osallistujaa. Alunperin tilaisuus oli tarkoitus järjestää Sallan Poropuistossa, mutta sali olisi vetänyt vain 120 osallistujaa, joten tilaa jouduttiin suurentamaan.
Petofoorumissa julkaistavan selvityksen mukaan petoahdinko on pahin poronhoitoalueen itä- ja eteläosissa.
Erikoissuunnittelija Harri Norbergin mukaan Itä-Lapin paliskunnissa, eli Sallassa, Pohjois-Sallassa ja Kemin-Sompiossa viidessä vuodessa teurasvasatuotto on pudonnut 13 573 vasasta 8 522 vasaan.
– Muutos on yli 5 000 vasaa, eli 37 prosenttia. Kuusamossa kannan häviäminen on jatkunut pidempään, mutta yhä vähennystä on viidessä vuodessa 18 prosenttia. Sama tilanne on Pudasjärvellä, jossa miinusta teurasvasamäärässä on 32 prosenttia. Kainuun paliskunnissa tilanne on pahin, sillä teurasvasamäärät ovat pudonneet yli 56 prosenttia viittä vuotta aiempaan verrattuna, Norberg kertoo tutkimustuloksista.
Vertailtaessa Pohjois-Lapin vasamääriin nähdään, että siellä miinusta ei ole samana tarkasteluaikana lainkaan. Päinvastoin, vasoja saatiin teurastettua vuosi sitten jopa enemmän kuin viisi vuotta aiemmin, Norberg huomauttaa.
Norberg on selvittänyt myös vasojen katoamisen vaikutukset porotalouteen.
– Vuosittain poroteuraista noin 80 prosenttia on vasoja. Jokainen ymmärtää, että vasamäärien romahtaminen merkitsee porotaloudelle hyvin paljon, hän sanoo.
Tutkijat ovat vertailleet petojen, eli karhun, suden, ilveksen ja ahman määriä, niiden tunnettua ruokavaliota sekä poronvasojen määrän kehitystä.
Näin voidaan arvioida minkä osuuden pedot ottavat vuosittain porokarjasta.
Eräin osin suomalaisia tutkimuksia on valitettavan vähän, jonka vuoksi on jouduttu käyttämään ruotsalaisia tutkimuksia apuna.
Ruotsissa petotutkimuksissa ollaan selvästi edistytty Suomea pidemmälle.
Tulos merkitsee Lapin liiton teettämän selvityksen mukaan, että kannattava poronhoito on käynyt lähes mahdottomaksi voimakkaitten petokantojen ahdingossa.
– Pohjoinen poronhoito on alueen luontaisin perinteinen elinkeino, joka soveltuu alueen ilmasto-olosuhteisiin. Se on myös tärkeä osa pohjoista kulttuuria, muistuttaa petofoorumin koollekutsuja maakuntajohtaja Esko Lotvonen.
Foorumin järjestäjinä ovat Lapin liitto, Lapin ELY-keskus sekä Paliskuntain yhdistys.
Hankkeessa on tuotettu tukku konkreettisia toimenpide-ehdotuksia petovahingoista kärsivän porotalouden turvaamiseksi. Toimenpide-esitykset esitellään ja luovutetaan maa-ja metsätalousministeri Anttilalle maanantaina klo 14 Sallan liikuntakeskuksessa.
Lapin liiton, Lapin ELY-keskuksen sekä Paliskuntain yhdistyksen hankkeessa on tuotettu tukku konkreettisia toimenpide-ehdotuksia petovahingoista kärsivän porotalouden turvaamiseksi. Ne esitellään ja luovutetaan maa-ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle maanantaina klo 14 Sallan liikuntakeskuksessa.
Erikoissuunnittelija Harri Norbergin mukaan Itä-Lapin paliskunnissa, eli Sallassa, Pohjois-Sallassa ja Kemin-Sompiossa viidessä vuodessa teurasvasatuotto on pudonnut 13 573 vasasta 8 522 vasaan. Muutos on yli 5 000 vasaa, eli 37 prosenttia.
Petojen raatelemien löydettyjen porojen lukumäärä on kasvanut 150 prosenttia.
