Pääkirjoitus
Kuusamon elinkeinoelämän menestys lepää jatkossakin täällä jo toimivien yritysten tai tänne uutena perustettavien yritysten varassa. Tulos käy ilmi elinkeinoyhtiö Naturpoliksen teettämästä yrityspotentiaalikartoituksesta.
Tutkimuksessa kartoitettiin yritysjohtajien mielikuvia Kuusamosta sekä kiinnostusta sijoittaa edustamansa yrityksen liiketoimintaa alueelle. Kyselyyn vastasi 200 yrityspäättäjää Oulun, Vaasan sekä pääkaupunkiseudulta.
Yritysjohtajien silmissä Kuusamolla on kaksi merkittävää heikkoutta: syrjäinen sijainti ja maksavien asiakkaiden puute. Vain kaksi yrityspäättäjää kahdesta sadasta oli valmis harkitsemaan Kuusamoa sijoituspaikkakuntana, jos yritykselle tulisi tarvetta laajentua uudelle paikkakunnalle.
Kuusamon tilanne tuskin on yritysjohtajien silmissä poikkeuksellinen, vaan vastaukset kertovat Suomen talouden tilasta. Yrityksen laajenemista millekään uudelle alueelle tai seudulle piti melko tai erittäin todennäköisenä vain joka kymmenes vastaaja eli 20 yrityspäättäjää. Toiminnan siirtämistä kokonaan pois nykyiseltä seudultaan piti melko todennäköisenä prosentti vastaajista.
Vastauksissa näkyi kaupunkiseutujen, erityisesti pääkaupunkiseudun veto ja talouden digitalisoituminen. Laajentumisen suunta on ulkomaille tai verkkoon (nettiin), jossa toiminta on maailmanlaajuista ja paikasta riippumatonta.
Onni ei tule Kuusamoon ja Koillismaalle odottelemalla. Vanhoihin jo olemassa oleviin yrityksiin kannattaa panostaa. Yrittäjäkunta ikääntyy, joten sukupolvenvaihdosten onnistuminen on ensi arvoisen tärkeää.
Uusien elinkeinojen saamiseksi on tehtävä kovasti töitä, jotta Kuusamo voi peitota syrjäisen sijaintinsa ja vähäväkisyytensä. Uudet työpaikat syntyvät todennäköisesti tutuista lähteistä: metsästä (biotaloudesta), matkailusta ja luonnontuotteista. Syrjäisyys on käännettävä vahvuudeksi.
Menestystarinoitakin löytyy. Kirjanpitokeskus Realia on muutamassa vuodessa laajentunut kymmenien työntekijöiden yritykseksi. Menestys tehdään täsmätyöllä.