Kuusamolainen eläkkeellä oleva Metsäkeskuksen entinen metsätalousneuvoja Seppo Virolainen katselee edelleen metsäammattilaisen silmin taajaman metsiä ulkona liikkuessaan.
Hänestä tilanne ei näytä kaikilta osin hyvältä. Ainakin kaupungin pitäisi huolehtia omista taajama- tai puistometsistään nykyistä paremmin.
– Esimerkiksi Kempeleessä, Sallassa tai Pudasjärvellä kuntien taajama-alueiden metsiä hoidetaan paljon paremmin kuin Kuusamossa.
Hän käyttää toimittajaa kierroksella Nilon-Maikun maisemissa ja monin paikoin olisi Virolaisen mielestä petraamisen varaa.
Esimerkiksi Nilon koulun ympäristössä on kaupungin palstalla varttunutta metsää. Muutama vuosi sitten kaupunki keräsi pois kuolleita puita, koska ne olivat jääneet konkeloon.
– Palstalla oli myös tervasroson vikuuttamia puita. Miksi niitä ei otettu pois saman tien, vaikka niissä oli selvästi nähtävillä olevia rosoja? Niin olisi kannattanut ehdottomasti tehdä. Nyt roson vaivaamat ja tappamat puut seisovat edelleen paikallaan ja levittävät tautia.
– Eräässä toisessa kohdassa harvennettiin metsää puolenkymmentä vuotta sitten, mutta jätettiin kuitenkin puskia. Kun puihin tulee toispuolisia latvuksia, tykky murtaa ne helposti.
Tamppiahon suunnalla tonttien välisiä kaistaleita ja pyöräteiden varsia pitäisi harventaa ja ottaa puista ainakin puolet pois. Koirapuiston viereisessä varttuneessa metsässä olisi myös harvennettavaa yhtä paljon. Latvustot kärsivät, kun puita on liian tiheästi, Virolainen sanoo.
Virolaisen mielestä taajamametsien hoito on Kuusamossa retuperällä ja ”rusumäntyjä” on paljon. Kuusamo mainostaa itseään luonto-Kuusamona, mutta pitääkö metsien olla luonnonmukaisia, hän kysyy.
– Metsät tarvitsevat harvennusta, hoitoa ja tervasroson vaivaamien puiden poistoa, ettei tauti pääse leviämään.
Virolainen muistuttaa myös, että puistometsistä saataisiin niin tukkia, pikkutukkia kuin kuituakin ja kaupunki tuloja. Ympäristö siistiytyisi samalla. Se miellyttäisi silmää, hän sanoo.
