Kuu­sa­mon ta­lou­teen tulossa jopa viisi mil­joo­naa euroa paik­kaus­ta ensi vuonna - val­tion­osuu­det kas­vat­ta­vat pottia

Jarmo Hiltunen korjaa hyvästä puusta sodan jälkeen rakennettua ikkunan puitetta Kuusamon kaupungin Muuntamolla. Esa Loukusa ja Raili Jokiranta katselevat. Askel -yksikköä ollaan siirtämässä yhdyskuntatekniikalta keskushallinnolle.
Jarmo Hiltunen korjaa hyvästä puusta sodan jälkeen rakennettua ikkunan puitetta Kuusamon kaupungin Muuntamolla. Esa Loukusa ja Raili Jokiranta katselevat. Askel -yksikköä ollaan siirtämässä yhdyskuntatekniikalta keskushallinnolle.
Kuva: Mikko Halvari

Kuusamon kaupungin ensi vuoden taloustilanne näyttää valoisammalta kuin kuluva vuosi. Vielä loppukesästä Kuusamossa päätettiin poikkeuksellisia leikkauksista, 800 000 euroa, jo tälle vuodelle.

Kesken toimikauden tehtäviin leikkauksiin päädyttiin viimeksi 1990-luvulla.

Syitä kuntien vuoden 2019 erikoisen heikkoihin tulokertymiin löytyy valtion toimista. Sellaisia olivat muiden muassa niin sanottu kilpailukykysopimus (kiky) ja uuden tulorekisterin käyttöönotto, joka aiheutti verojen tilitysten katoamisia järjestelmän syövereihin.

Vuoden 2019 verojen puuttuvien tilitysten odotetaan löytyvän kunnille ensi vuonna.

– Näillä näkymin pitäisi ensi vuonna olla noin viisi miljoonaa enemmän tuloja nettovaikutukseltaan tähän vuoteen verrattuna, summaa kuluvan vuoden poikkeuksellista lovea ja ensi vuoden tulojen kasvua kaupunginjohtaja Jouko Manninen.

Kuntien valtionosuuksia leikannut laki päättyy. Kuntaliitossa arvioidaan kuntien valtionosuuksien kasvavan yli 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2020.

– Kuusamon osalta puhutaan noin 3,8 miljoonan euron lisäyksestä ensi vuoden valtionosuuksiin, Manninen arvioi.

Hallitus ilmoitti lisäbudjetissaan lukuisista kunnille jo tänä vuonna tilitettävistä valtionosuuksista ja aiempien virheiden paikkauksista.

– Lisäbudjetista käy ilmi, että Kuusamolle tulisi jo tälle vuodelle noin miljoona euroa, kertoo Manninen.

Kokonaisuutena Manninen näkee, että kuntien taloudessa riittää haasteita ensi vuoden tulojen noususta huolimatta.

– Toki kunnille tulee myös lisätehtäviä jo ensi vuodelle. Kulut kasvavat ja mukana on muutenkin lisämenoja, kuten esimerkiksi kikyn päättymisestä johtuvia palkkamenoja, noin miljoona euroa Kuusamon osalta.

Ikääntymisen jatkuessa myös erikoissairaanhoidon kulut ovat noususuunnassa. Juuri erikoissairaanhoidon kulut ylittivät Kuusamossa arvioidun jo elokuun loppuun mennessä noin miljoonalla eurolla. Perusturvan kulujen arvioidaan ylittävän talousarvion kahdella miljoonalla eurolla kuluvan vuoden aikana.

– Osasyy erikoissairaanhoidon kustannuksien noususta on se, että leikkaustoimintaa on keskitetty enemmän yliopistosairaalaan, koska vain päiväkirurgiset toiminnot voidaan tehdä täällä. Mukana on myös kalliita hoitoja ja siellä voi olla myös leikkausjonojen purkuja, kertoo Manninen perusturvan yllättäneistä erikoissairaanhoidon kulujen kasvusta.

Lue lisää Koillissanomien näköislehdestä, jossa kerromme muun muassa siitä miten kaupunginjohtaja Manninen näkee työllisyystilanteen kehittyvän Kuusamossa ja mitä kaupungin nuorisotakuu tarkoittaa.

Toimialoilla erilaisia ratkaisuja
Jani Väisänen

Kuusamo päätti jakaa 800 000 euron yllättävät säästöt toimialoille kesken budjettivuoden. Kiristettyyn talousarvioon on toimialoilla vastattu eri tavoin. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan kokouksessa keskiviikkona on yksityiskohtainen säästöohjelma. Kasvatus- ja sivistyslautakunnan ratkaisu on ollut kalustohankintojen jäädyttäminen loppuvuodelta ja juustohöyläperiaate.

Perusturvan lähestymistapa on toinen ja lautakunnan edessä on keskiviikkona esitys, että perusturva hakee kahta miljoonaa euroa lisää.

Syinä on erikoissairaanhoidon kustannusten nousu ja muun muassa viikonloppulääkäripäivystyksen edellistä kalliimpi sopimus.

Yhdyskuntatekniikka pitäytyy palkkauksista loppuvuoden ajan, muun muassa rakennustarkastajan, terveystarkastajan, huoltomiehen ja työnjohtajan viroissa sekä tehtävissä. Yhdyskuntatekniikan alaisuudesta keskushallintoon siirtyvän vaikeasti työllistettävien Askeleen ostopalveluista leikataan ja avustuksia vähennetään.

Toimialan säästöesitys on yhteensä 110 000 euroa sille osoitetusta 100 000 eurosta.

Sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen kertoo, että heillä tulopuoli on parantunut ennakoidusta esimerkiksi liikuntakeskuksen hyvän käyttöasteen vuoksi.

– Olemme päätyneet myös kalustemäärärahan jäädyttämiseen loppuvuodelta. Se on noin 60-70 000 tuhatta. Käytännössä tämä näkyy osin yksiköiden kalustehankinnoissa, jotka siirtyvät tuleville vuosille. Näitä on pystytty kompensoimaan Liikkuva koulu -rahoituksilla.

Ilmoita asiavirheestä