Kuu­sa­mon uur­na­leh­to juh­lal­li­ses­ti käyt­töön – piispa Jukka Kes­ki­ta­lo tapasi seu­ra­kun­ta­lai­sia ja puhui toi­vos­ta

Piispa Jukka Keskitalo vihki Kuusamon Ristikankaan muistolehdon. Vierellä kirkkoherra Taina Manninen sekä lauluryhmä Soios eli Ruut Heikkilä, Laura Tornberg, Tiina Koskela-Janhunen ja Kaija Alajuuma.
Piispa Jukka Keskitalo vihki Kuusamon Ristikankaan muistolehdon. Vierellä kirkkoherra Taina Manninen sekä lauluryhmä Soios eli Ruut Heikkilä, Laura Tornberg, Tiina Koskela-Janhunen ja Kaija Alajuuma.
Kuva: Reino Hämeenniemi

Noin sata henkilöä kokoontui lauantaina juhlistamaan Koillismaan ensimmäisen uurnalehdon eli muistolehdon käyttöönottojuhlaa Kuusamo Ristikankaan hautausmaalla lauantaina.

Alueen käyttöön siunannut Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo totesi hautauskulttuurin olevan muutoksessa.

– Aikaa myöten, vuosien varrella, tänne tullaan hautaamaan entistä enemmän ihmisiä. Näin tästä muistolehdosta tulee yhä useammalle kuusamolaisille rakas ja muistorikas paikka, Keskitalo sanoi.

Posion ja Taivalkosken seurakunnissakin erityisen uurna-alueen perustaminen keskustellaan. Uurnia voidaan nyt laskea arkkuhautapaikkoihin, niin kuin myös Ristikankaalla edelleen. Kuusamossa tuhkataan vuosittain noin 30 vainajaa.

Vajaan vuoden virassa ollut Keskitalo vieraili Kuusamon seurakunnassa ensimmäisen kerran. Kirkkokansa pääsi tutustumaan häneen hautausmaalla pidetyn tilaisuuden edellä ja sitten seurakuntatalolla.

Juhlapäivässä Keskitalo kohtasi arkkitehti Seppo Koutaniemen ja oli kovasti kiinnostunut tämän vapaaehtoistyönä suunnittelemasta Rukan kappelista.

Kirkkoherra Taina Manninen totesi, että kappelista on jo melko tarkat suunnitelmat, mutta mitään päätöstä sen toteutuksesta ei ole. Kappelille Rukalta valittua paikkaa joudutaan vähän siirtämään muun rakentamisen takia.

Seurakuntalaisista piispan juttusille muistolehdossa pääsi muiden muassa Maija-Liisa Väätäinen, joka sattui piispan reitille tämän kätellessä lähimpänä muistelualuetta ollutta väkeä.

Väätäinen kertoi tulleensa tilaisuuteen sen takia, että on kirkkoystävällinen ja tykkää katsella hautausmaita.

– Täällä on hirveän hyvin hoidettu paikat, Väätäinen sanoi.

Seurakuntatalolla kirkkokahvien jälkeen pidetyssä juhlassa piispa Jukka Keskitalon puhui seurakunnasta kristillisen toivon yhteisönä.

– Seurakunnalla toivon yhteisönä on paljon tehtävää tässä maailmassa, jossa on niin paljon toivottomuutta. Jonkun ihmisen toivon lanka on saattanut katketa suurten ja ylivoimaisten elämän vastoinkäymisten vuoksi. Jos on joutunut kokemaan vaikkapa pitkiä työttömyysjaksoja, voivat toivon näköalat olla koetuksella. Tai jos sairaus on muuttanut oman arjen selviytymistaisteluksi, on toivo vielä enemmän koetteilla. Mielenterveyden ongelmat uhkaavat viedä monelta toivon, varsinkin jos niihin ei tunnu saavat apua, piispa sanoi.