Kuu­sa­mon uusi pe­rus­tur­va­joh­ta­ja muuttaa taus­ta­ra­ken­tei­ta – ter­veys­kes­kus­ten arki säilyy en­nal­laan

Markku Kipinä

Kuva: Mikko Halvari

Kuusamon perusturvajohtajan Markku Kipinän mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista haittaavat eniten kuntarajoihin liittyvät pelot. Karttaan piirrettyjen rajojen yli näkeminen on vaikeaa ja yhteisen hyvän luominen tuntuu olevan itseltä pois.

Kipinän mukaan Kuusamon ja lähikuntien välinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskittymä on kuitenkin tulevaisuutta, johon on syytä tähdätä.

– Olen kuntalaisten asialla. Tavoitteenani on, että alueen sote-rakenteet saadaan jo ennen varsinaisten lakien voimaan astumista siihen malliin, etteivät kuntalaiset lopulta edes huomaa taustalla tapahtuneita muutoksia. Kun he näkevät, että palvelut paranevat, pelot vähenevät.

Myös muutokset sote-palveluiden rahoitusmallissa ovat omiaan hälventämään pelkoja.

– Toinen pelonpoistaja on se, jos nykyisellään jopa puolet kuntien koko budjetista kattava sote-budjetti siirtyy hoidettavaksi valtion kautta. Silloin palveluiden käyttäjistä ei tunnu siltä, että naapurikuntalaisten palvelut kustannetaan heidän rahoillaan.

Kuusamon osalta perusturvan nettobudjetti on tänäkin vuonna noin 50 miljoonaa euroa, mikä on hieman alle puolet kaupungin kokonaiskassasta. Kipinä myöntää istuvansa ison rahakasan päällä, mutta vastuu ei paina harteita liikaa.

Aikaisempien virkojen kautta kerättyjen kokemusten pohjalta on kuulemma hyvä ponnistaa.

– Minulla on aika paljon kokemusta yhteistyöalueiden rakentamisesta. Jo virkaurani alussa toimiessani vanhus-ja vammaispalvelujohtajana Pielaveden kunnassa neuvottelimme neljän kunnan terveyspalveluiden yhdistämisestä. Myös seuraavassa virassani Etelä-Pohjanmaalla neuvottelimme maakuntatasoisesta yhteistoiminta-alueesta.

Viimeisimmässä työssään ennen Kuusamon pestiä, Kiteen perusturvajohtajan tehtävässä, Kipinä pääsi hieromaan sote-sopua valtakunnan tasolle asti. Sipilän hallituksen kärkihankkeista viisi kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan, ja Kipinä oli mukana ikäihmisten kotihoitoa ja omaishoitoa parantavan hankkeen ohjausryhmässä.

Erityisen lähellä hänen sydäntään on kunkin ikäihmisen toimintakyvyn parhaiten turvaavien asumispalveluiden järjestäminen. Ennen virkamiesuraansa Kipinä nimittäin toimi 15 vuotta ikäihmisille suunnatun perhekodin yrittäjänä.

Työ perhekodissa ja sen kautta saadut opit ovat yhä kirkkaina mielessä.

– Siinä todella huomasi, kuinka erilaisilla asumisratkaisuilla ja asumisesta lähtevällä näkökulmalla voidaan ratkoa isojakin ongelmia. Kuusamossakin pitää olla riittävän laaja palvelurepertuaari ja asumisen kirjo, joiden avulla ikäihmiset pidetään omatoimisina mahdollisimman pitkään.