Lisämaata tarkoitus hankkia edelleen ja uudet osakkaat toivotetaan tervetulleiksi
Kuusamon yhteismetsän ensi vuoden (tilikauden) toiminnasta arvioidaan jäävän jaettavaa osakkaille 1,78 miljoonaa euroa eli 23 000 euroa manttaalia kohti.
Ainespuuta suunnitellaan hakattavaksi noin 90 000 kuutiota. Kuusamossa hakataan 73 000 kuutiota ja Suomussalmella noin 17 000 kuutiota. Tukin osuus on 28 000 kuutiota, kuitupuun 48 000 kuutiota ja pikkutukin osuus 14 000 kuutiota.
Toimitusmäärän lisäys edellisiin tilikausiin verrattuna johtuu pääasiassa ensiharvennuksilta kertyvän kuitupuun lisääntymisestä. Hoitokunnan puheenjohtajan Heikki Kallungin mukaan ensiharvennushakkuiden tarve yhteismetsällä on lähivuosina kasvava, joten niitä hakataan tilikaudella tarpeen mukaan.
– Kasvu on suurempaa kuin metsäsuunnitelma antaa ymmärtää.
Metsäkeskus tulee koostamaan tilikauden aikana laserkeilauksella kerätyn metsävaratiedon avulla Jokilammin, Maaningan ja Oulangan palstoille sekä Pohjois-Kuusamon ostopalstoille uudet hakkuusuunnitelmat.
Hirvenmetsästyksen osalta sovelletaan samaa periaatetta kuin edellisellä tilikaudella. Hirvenpyyntioikeudet myydään pääosin tarjousten perusteella yhdeksi metsästyskaudeksi kerrallaan. Muutamilla alueilla hirvenmetsästysoikeuksia on myyty myös tarjouskilpailun perusteella tehdyillä kolmevuotisilla sopimuksilla syksyyn 2011 saakka.
Pienriistametsästys järjestetään samoilla pääperiaatteilla kuin tänä vuonna. Pienriista- ja hirvilupatuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna 220 000 euroa.
Yhteismetsän toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen mukaan yhteismetsä jatkaa metsäpalstojen sekä yhteismetsäosuuksien ostoja entisen käytännön mukaisesti. Lisämaata on tarkoitus hankkia edelleen myös liittämällä metsätiloja yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan.
– Tavoitteena lisämaan hankinnalla on laajentaa yhteismetsän metsäpinta-alaa ja kasvattaa yhä enemmän hyvälaatuista puuta. Ostattaviksi ja yhteismetsään liitettäväksi valittavilta tiloilta edellytetään tarkoituksenmukaista sijaintia, pinta-alaa ja tuottavia kasvupohjia.
Kuluvana vuonna tehtiin kaksi tilavaihtoa osuuksia vastaan. Yhteismetsän pinta-ala lisääntyi noin 400 hehtaaria.
Kokouksessa Viljo Kurvinen ihmetteli hieman sitä, että yhteismetsään liitetään palstoja osuuksia vastaan. Onko järkeä liittää siihen tällaisia sirpaleita ja eikö yhteismetsä ole jo tarpeeksi iso. Jätetään ne rauhaa ja annetaan kyläkulmille muodostua yhtenäisiä lohkareita, hän sanoi.
Kallungin ja Korhosen mukaan yhteismetsän itsetarkoituksena ei ole hankkia mistä ja mitä sattuu, sillä kaikista tiloista yhteismetsä ei ole kiinnostunut. Kallunki muistutti, ettei kyläkunnille ole syntynyt yhteismetsiä. Sirpaloitumisen pelko on myös turha, Korhonen sanoi.
Korhosen mielestä pienten yhteismetsien perustamista parempi vaihtoehto omistajalle pitkällä aikavälillä on liittää tilat jo olemassa olevaan yhteismetsään, jolla on jo oma toimiva organisaatio. Tällöin puut saadaan tehokkaasti markkinoille.
– Jos joku tuntee kiinnostusta asiaan, niin ei muuta kuin kartta kourassa toimistolle ja neuvottelemaan asiasta.
Yhteismetsä aikoo ostaa toisen auton työntekijöiden ja toimihenkilöiden työmatkoja varten. Kurvinen epäili auton oston kannattavuutta, mutta monessa puheenvuorossa hankinta todettiin kannattavaksi ja aiheelliseksi.
