Kuusamolaiset pääsivät keskiviikkoiltana kaupungintalon salissa tenttaamaan ikäihmisten asumispalvelujen järjestäjiä, ja vaikutelmaksi jäi, että palvelut ovat hyvinkin tyydyttävällä tolalla.
Osalla työntekijöistä on kuitenkin puutteita vuorovaikutustaidoissa, jotka ovat tärkeitä, kun ollaan tekemisissä raskaitakin asioita läpikäyvien vanhusten kanssa.
Usea vastuutehtävässä työskentelevä kaipasi asiakkailta ja omaisilta lisää suoraa palautetta, sillä se auttaa korjaamaan puutteita. Omaisten myös olisi ihan tähdellistä tuoda hoitopaikan tietoon asiakkaan henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet.
– Valituksia Kuusamossa tulee kaupungille näistä palveluista hyvin vähän. Se on huolenaihekin. Valittakaa vaan. Sen avulla voimme tehdä kehittämistyötä, sanoi kaupungin perusturvajohtaja eli yksityisten palvelujen pääperäänkatsoja Markku Kipinä.
Illan kysymykset koskivat muun muassa palvelumaksujen määräytymistä, ulkoilemaan pääsemistä, hoitajamitoitusta ja hoitajien nimien näkymistä työasussa.
Suorasanaisimpia puhujia oli perusturvajohtaja itse.
Markku Kipinän mukaan nimittäin ”meillä on jonkin verran sellaista henkilökuntaa, jota me emme haluaisi siellä olevan”.
– Yksi ennakkoon lähetetyistä kysymyksistä koski sitä, pitäisikö töihin otettavia testata. Minun mielestäni pitäisi, Kipinä sanoi.
– Henkilöstössä on paljonkin kehitettävää.
Kipinän mielestä hyvän arjen luominen ikäihmiselle on aika löysissä kantimissa, jos töissä on sillä ajatuksella, että ”pakkohan minun on leipäni jostakin tienata”.
– Tällaisen työvoiman alalle tulon taustalla voi olla esimerkiksi se, että pienellä kouluttajalla on kova paine saada ryhmä täyteen, ja koulutukseen hakijoita ei karsita, Kipinä sanoi.
Huonolla asenteella vanhuksen ja omaisen kohtaaminen sujuu huonosti. Asenteen kuuluisi sellaisen sijaan olla lähempänä niin sanottua kutsumusta.
Keskusteluun osallistunut Maila Pöyliö sanoi kuulleensa huhuja hoitorobottien käyttöönotosta. Hänen mielipiteensä roboteista on: ei ikinä.
Hoitotahdon ilmaiseminen täysien sielunvoimien aikana pitäisi Pöyliön mielestä pitäisi tehdä pakolliseksi. Hän itse on homman hoitanut.
Pöyliö sanoi haluavansa asua omassa kodissa loppuun asti ja olevansa kiinnostunut myös ryhmäkotiasumisesta.
Perhekoteja Kuusamossa on vasta yksi, vaikka perhehoitajavalmennukseen oli taannoin tungosta. Hannele Aarnio-Närhi ja Mikael Närhi pitävät perhekotia Soiviossa entisessä leiri- ja kurssikeskuksessa.
Aarnio-Närhi istui salin etuosan pitkän pöydän takana yhdessä muiden panelistien kanssa, jotka edustivat palvelujen tuottajia Attendoa, Esperiä, Coronariaa ja Seviset Oy:tä.
Panelistit saivat esitellä yrityksensä ja yksikkönsä toimintaa.
– Arki meillä on hyvin aktiivista, virikkeellistä ja mielekästä, kehui Attendon palvelukoti Haapolan johtaja Sanna Kivelä ja sanoi, että valtakunnallinen kohu ei ole tuntunut Haapolassa.
Esperin aluejohtaja Santtu Karppinen ei ollut yhtä verbaalinen kuvatessaan Hoivakoti Lauttalammen arkea:
– Arki koostuu perushoidosta ja huolenpidosta, Karppinen sanoi
Ikäihmisten sellaista asumispalvelua, johon kuuluu myös yövalvonta, Kuusamossa järjestään kaupungin yksiköissä noin 30:lle, ostopalveluna noin 30:lle ja palvelusetelillä noin 100:lle asiakkaalle.
Ilman yövalvontaa määrät ovat vastaavasti kaupungin yksiköissä 14 ja palvelusetelipaikoissa noin 50 asiakasta, mutta ostopalveluna tätä palvelumuotoa ei ole.
Keskiviikon keskusteluillan järjestivät Kuusamon kaupungin vanhusneuvosto ja Vanhassa vara parempi -hanke.
Vanhusneuvoston puheenjohtajan Liisa Siikaluoman mielestä tilaisuudessa oli hyvä tunnelma ja kysymyksiin saadut vastaukset olivat hyviä.
