Vastauksia toivotaan mahdollisimman monelta kyselyn saaneelta ja vastausaikaa on jäljellä 15. tammikuuta asti. Kyselyyn vastaaminen ei edellytä aiempaa tietämystä pohjavesistä tai niiden suojelusta.
Tutkija Hanna Hentilä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo, että käynnissä olevan kyselyn tarkoituksena on selvittää asukkaiden ja mökkiläisten arvostusta ja asenteita pohjavettä ja sen tilaa uhkaavia tekijöitä kohtaan.
– Jokainen vastaus on tärkeä.
Suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta yhdyskuntien vedenhankinta perustuu Suomessa maaperän pohjavesivaroihin. Kuusamon ja Taivalkosken pohjavesivarat ovat runsaat. Kuntien alueella sijaitsee yhteensä 62 luokiteltua pohjavesialuetta, jotka soveltuvat nykyisellään yhdyskuntien vedenhankintaan.
Pohjavesi on luonnostaan erittäin hyvälaatuista ja on yleensä hyödynnettävissä sellaisenaan ilman vedenkäsittelyä. Vesihuoltolaitosten jakama talousvesi alueella on kokonaisuudessaan pohjavettä.
Hentilän mukaan kaikki Kuusamon ja Taivalkosken pohjavesialueet ovat hyvässä tilassa, eikä suurella osalla pohjavesialueista sijaitse merkittäviä riskitoimintoja. Kuusamon Kirkonkylän ja Taivalkoskella Taivalvaaran-Repovaaran pohjavesialueet on kuitenkin luokiteltu riskialueiksi.
Kuusamon ja Taivalkosken vedenottamoiden talousveden laadusta huolehditaan säännöllisellä tarkkailulla ja valvonnalla, ja vedenottamoilta lähtevä vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset riskitekijöistä huolimatta.
Pohjavesien suojelu on tärkeää, sillä pohjavedestä saatava puhdas juomavesi on luonnonrikkautemme. Pohjavesi myös ylläpitää monia ekosysteemejä kuten lähteitä, lähdepuroja ja -lampia. Ihmistoiminta kuitenkin uhkaa pohjavesien tilaa erityisesti taajamissa, Hentilä sanoo.
Vesienhoitotyössä tarkastellaan ihmistoimintojen vaikutusta pohjaveden tilaan ja nimetään riskialueiksi ne pohjavesialueet, joiden hyvä tila on uhattuna esimerkiksi alueelle sijoittuvien pohjaveden laatua tai määrää vaarantavien toimintojen takia.
– Pohjavesiriskiä alueilla aiheuttavat muun muassa teiden liukkaudentorjunta ja kuljetukset (valtatiet 5 ja 20), yritystoimintaan liittyvä polttonesteiden ja kemikaalien varastointi, maa-ainesten otto, vanhat kaatopaikat, ampumarata, lentokenttä sekä mahdolliset viemäriverkostojen tai jätevedenpumppaamoiden vuodot.
– Kuusamossa lentokentän liukkaudentorjunta muodostaa suurehkon yksittäisen riskin pohjavedelle. Riskiä alentavat kiitoradan alueella 1990-luvulla toteutetut suojaustoimenpiteet sekä aiemman liukkaudentorjunta-aineen vaihtaminen vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Lentokentän alueen pohjavedessä on kuitenkin edelleen aiempien liukkaudentorjunta-aineiden aiheuttamia kohonneita nitraatti- ja ammoniumpitoisuuksia.
Kyselyn toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Kuusamon kaupungin ympäristöterveys- ja ympäristönsuojelutulosyksikkö ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kysely on osa laajempaa vesienhoidon hyötyjä ja vaikuttavuutta selvittävää tutkimusta (ns. VEARME-hanke).
