Kuu­sa­mos­sa jul­kais­taan Monacon prins­sin maksama kirja – muuttaa tapaa, jolla tut­ki­mus on ym­mär­ret­ty

Katsellessani suomalaisen valokuvan pioneerin Into Konrad Inhan vuonna 1892 ottamaa valokuvaa Paanajärven Ruskeakalliolta, katselen paikkaa, joka muodostui suomalaisten varhaisten turistimatkojen ihmettelyn kohteeksi. Komea pystysuora kallioseinämä kiehtoo katsojaa poikkeuksellisen ulkonäkönsä puolesta ja vetää puoleensa. Kun vihdoin pääsen itse käymään samalla paikalla etsin veneellä oikeaa kuvakulmaa saadakseni täsmälleen samanlaisen valokuvan Ruskeakalliosta kuin Inhakin. Hämmästyn ja liikutun. Sadassa vuodessa eroosio ei ole rapauttanut kalliota juuri ollenkaan.
Katsellessani suomalaisen valokuvan pioneerin Into Konrad Inhan vuonna 1892 ottamaa valokuvaa Paanajärven Ruskeakalliolta, katselen paikkaa, joka muodostui suomalaisten varhaisten turistimatkojen ihmettelyn kohteeksi. Komea pystysuora kallioseinämä kiehtoo katsojaa poikkeuksellisen ulkonäkönsä puolesta ja vetää puoleensa. Kun vihdoin pääsen itse käymään samalla paikalla etsin veneellä oikeaa kuvakulmaa saadakseni täsmälleen samanlaisen valokuvan Ruskeakalliosta kuin Inhakin. Hämmästyn ja liikutun. Sadassa vuodessa eroosio ei ole rapauttanut kalliota juuri ollenkaan.
Kuva: JUHA SUONPAA

Laaja kansainvälinen ryhmä nimeltään Subzero on saanut valmiiksi ainutlaatuisen ja uudenlaisen poikkitieteellisen ja -taiteellisen kirjan, jonka nimi on Interventions. Kirjasta tulee ainakin oppikirja kansainvälisiin yliopistoihin. Myös kirjan julkaisua juhlitaan viikonloppuna Oulangalla.

Projektissa mukana ollut tohtori, valokuvaaja Juha Suonpää sanoo, että kirja antaa uudenlaisia työkaluja tutkijan pakkiin.

– Kirjaan liittyen tärkeä lähtökohta oli se, että nykytutkija käyttää jo arjessaan kameraa. Kännykkäkamera on aina kaikilla mukana. Tieteellisen käyttöön liittyvä kuvien käyttö kasvaa, kaikkien visuaalisten ilmaisumuotojen käyttö kasvaa, mutta sitä ei ole siinä määrin huomioitu.

Tieteellinen tutkimus tunnistetaan edelleen tekstinä, mutta se on yhä enenevässä määrin myös kuvaa, ääntä tai virtuaalista esitystapaa, Suonpää huomauttaa.

– Jotta osaa lukea kuvan esittämisen ja käytön tapoja, pitää harjoitella niiden tekemistä. Työpajoissa nimenomaan kokeilevassa hengessä teimme asioita visuaalisesti.

Kirja osoittaa, että kuvien persoonallinen ja taiteellinen käyttö ei ole tabu, vaan se on kriittisen tutkijaposition näkyväksi tekemistä.

– Jokaisen tutkimustuloksen takana on inhimillinen toimija, joka tekee esteettisiä valintoja.

Projektissa oli mukana opiskelijoita ja ammattilaisia kymmenestä eri kansallisuudesta. Kirjan ohella lopputuloksena valmistui kiertävä valokuvanäyttely ja nettisivut.

Projektin rahoitti Prinssi Albertin säätiö. Monacon prinssi tunnetaan Kuusamon ystävänä. Suonpään mukaan rahoitus heltisi varmasti juuri siitä syystä. Nyt hanke hakee jo jatkoa.

– Hän on kiinnostunut ilmastonmuutoksen ja ympäristömuutoksen kysymyksistä tällä hetkellä, eikä ihme. Ne ei ole vain luontoon vaikuttavia, vaan tunkevat läpi taloudellisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Ei kyse ole vain siitä kantaako jää samalla lailla kuin ennen, vaan kantavatko nämä yhteiskunnan rakenteet.

Suonpää kuvasi Oulangalla jo 1980-luvulla, kun toimi luontokuvaajana. Muutama vuosi sitten hän toimi Lapin yliopiston osa-aikaisena luontokuvauksen professorina, kun pohdittiin Kuusamon luontokuva-akatemian perustamista.

– I.K. Inhan valokuvat Paanajärveltä olivat tärkeänä vaikuttimena tässä. Paanajärvellä viehättää erityisesti alkuperäisluonnon ja kulttuurin poikkeuksellisen mielenkiintoiseen suhde. Ihmisten luontosuhde avautuu erittäin väkevänä Inhan kuvissa. Nyt sieltä ovat ihmiset hävinneet. Luonto on palannut tilalle.

Ilmoita asiavirheestä