Kuu­sa­mos­sa ko­keil­laan en­nak­ko­luu­lot­to­mas­ti: Pön­tös­tä polt­toon ja met­sä­lan­noit­teek­si

Mika Mankinen.
Mika Mankinen.
Kuva: Jani Väisänen

Yhdyskuntajätelietteen polttokokeilu suoritettiin onnistuneesti, kertoo Energia- ja vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Mika Mankinen. Kokeen suorittivat Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta Evo ja voimalan omistaja Adven.

– Ensimmäinen kokeilu tehtiin ja tuhka testattiin laboratoriossa. Tuhka kelpaa mainiosti metsälannoitteeksi, sanoo Mankinen.

Poltettavaksi suunniteltua lietettä syntyy Mankisen mukaan osuuskunnan puhdistamana noin 4 500 tonnia vuodessa ja kun tästä kuivataan vettä pois, saadaan purun, kuoren, hakkeen ja turpeen kanssa sekoitussuhteeksi noin kolme prosenttia.

Polttamalla liete päästään eroon haitallisista aineista, mutta kasvustolle hyödyllinen fosfori jää talteen. Se jää tuhkaan.

Voimaloiden paljon tuottamaa tuhkaa on Suomessa tyypillisesti kuopattu esimerkiksi teiden pohjiin, mutta tuhkan levittäminen metsälannoitteeksi yleistyy.

Tuhkan saattaminen käypäiseksi metsälannoitteeksi rakeuttamisen avulla on myös Evon tavoite, Mankinen kertoo.

Tällä hetkellä kompostoitu liete ei kelpaa levitettäväksi edes metsälannoitteeksi.

Kuusamon Evo hakee rohkeasti Suomessa vielä uudentyyppistä ratkaisua jätevesilietteen käsittelyyn.
Kuusamon Evo hakee rohkeasti Suomessa vielä uudentyyppistä ratkaisua jätevesilietteen käsittelyyn.
Kuva: Jani Väisänen

Yhdyskuntalietteen polttaminen on Suomessa melko uutta, eikä vastaavia malleja vielä ole Suomessa montaa. Rovaniemellä aloitti juuri Suomen ensimmäinen uutta tekniikkaa käyttävä ja puhtaasti jätevesilietettä polttava jätteenpolttolaitos. Rovaniemellä käynnistellään nyt uuden polttolaitoksen myötä myös tavanomaista voimalaitostuhkaa voimallisemman, fosforipitoisemman, tuhkarakeen myyntiä metsien kasvun vauhdittamiseksi.

Rovaniemen laitosta koskee jätteenpolttolaitoksia säätelevä polttodirektiivi, joka asettaa vaatimukset ensisijaisesti polton kuumuudelle.

Ympäristöministeriössä Rovaniemen kärkihanketta vetänyt Sami Rinne kertoo, että 850 astetta ja kahden sekunnin viipymä on todettu tutkimuksessa orgaanisen aineksen polttamiselle sopivaksi lämpötilaksi.

– Jotain pieniä määriä aina jää palamatta, mutta normaaleissa laitoksissa palaminen on varsin hyvin hallinnassa.

Rinne pitää yhdyskuntalietteen polttamista jätteenpolttona, vaikka sekoitussuhde olisi alle kolme prosenttia.

– Jos on hyvin pienistä määristä kyse, niin paikalliset viranomaiset voivat tehdä harkintaa asiassa, mutta tilanteet ovat vähän vaihtelevia, kertoo Rinne.

Metsälannoitteeksi rakeistettu tuhka näyttää tältä. Rakeistettuna tuhka on helpompi levittää traktorin tai metsäkoneen kärryltä. Lentolannoitukseen tuhkaa pidetään liian painavana kaupallisessa mielessä käytettäväksi. Lietteenpolttoa tuhkarae ei vaadi.
Metsälannoitteeksi rakeistettu tuhka näyttää tältä. Rakeistettuna tuhka on helpompi levittää traktorin tai metsäkoneen kärryltä. Lentolannoitukseen tuhkaa pidetään liian painavana kaupallisessa mielessä käytettäväksi. Lietteenpolttoa tuhkarae ei vaadi.
Kuva: Jani Väisänen

Lue lisää Koillissanomien näköislehdestä.

Puhdistamon liete savuksi ja tuhkaksi

Kuusamon voimalaitos polttaa noin 65 tuhatta tonnia puuhaketta ja turvetta vuodessa.

Turpeen poltosta luovutaan vuonna 2021.

Evo:n jätteenkäsittelyssä syntyy puhdistamolietettä noin 4,5 tuhatta tonnia.

Lietteen kuivattamisen jälkeen polttoon menisi noin 2,1 tuhatta tonnia.

Lietteen suhde muuhun polttoaineeseen olisi kolmen prosentin luokkaa.

Lähde: Kuusamon Evo
Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä