Kuu­sa­mos­sa täh­dä­tään en­na­koi­vaan hoitoon – li­sä­mää­rä­ra­haa ei ole tar­vit­tu vuoden 2016 jälkeen

Kuusamon perusturvajohtaja Markku Kipinä uskoo ennakoivan hoidon säästävän, koska kallista jatkohoitoa ei välttämättä tarvita.

Kuva: Petri Markkanen

Kuusamon kaupungin perusturvajohtaja Markku Kipinä pakkaa laatikoita työhuoneessaan kaupungintalolla. Viereisissä huoneissa tehdään samaa. Kolina käy, kun perusturvan hallinto valmistautuu siirtymään terveyskeskuksen päivystykseltä vapautuneisiin tiloihin jo tämän viikon aikana. Muutto on Kipinän aloitteesta lähtöisin. Sillä halutaan parantaa asiakaspalvelua viemällä toimijat lähemmäs asiakasta.

– Terveyskeskuksen tiskille voi tulla asiakas, joka tarvitsisi palvelua toisella puolella kaupunkia ja muutolla halutaan ehkäistä tätä ristiriitaa, Kipinä kertoo.

Kipinä tuli Kuusamoon vuonna 2016, jonka jälkeen perusturva on kokenut muutoksia. Näiden muutosten ansiosta budjetti on pitänyt, toisin kuin aiemmin.

Perusturva on onnistunut pitäytymään ilman lisämäärärahaa vuodesta 2017 lähtien.

Viimeisin lisämääräraha, 2,8 miljoonaa euroa, myönnettiin vuonna 2016 erikoissairaanhoidon kuluihin ja lääkäristen menoihin. Tuon jälkeen perusturva ei lisämäärärahaa ole tarvinnut.

Syy on Kipinän mukaan vuonna 2016 tehdystä korjausliikkeestä, jolla haluttiin korjata edellisten vuosien tapaan tehty alimitoitettu budjetti.

– Kerroin, että emme voi suunnitella seuraavaa vuotta, jos pohja ei ole kunnossa, Kipinä muistelee kolmen vuoden takaista aikaa.

Tuolloin näytti siltä, että Kuusamossa käytettiin tuolloin enemmän rahaa kuin keskimäärin maakunnassa. Edessä oli rakenteellisia uudistuksia, sillä kokonaisuus ei ollut ehyt.

– Lastensuojelu ja neuvolatoiminta oli sivistystoiminnan alaisuudessa ja kehitysvammaisten palvelut olivat ikäihmisten palveluissa, Kipinä muistelee.

Perusturva kävi läpi ostopalveluja ja vanhoja sopimuksia, jotka olivat jääneet roikkumaan. Lisäksi päivystystoiminta eriytettiin omaksi osastokseen.

– Pystyimme tekemään 100 euroa säästöä per asukas ilman, että se näkyi asiakkaalle mitenkään.

Seuraava vuosi oli vielä parempi.

Vuonna 2017 perusturva teki 1,3 miljoonan euron säästöt, vaikka kaikki sektorit saivat Kipinän mukaan toteuttaa työnsä niin hyvin kuin halusivat.

Kipinän mottona voisi olla ”ajoissa hoitoon, kustannukset alhaalle”. Se tarkoittaa ennakoimista etukäteen, jotta vältettäisiin kalliiden erikoispalveluiden käyttöä. Yksi tällainen ennakoimistoimi on kotisairaanhoidon vienti kentälle mahdollisimman laajalle. Esimerkiksi ikäihmisille tarjotaan fysioterapiaa ja toimintaterapiaa kotioloissa.

Kun raskasta ja kallista jatkohoitoa ei tarvita, se on säästöä kaupungille. Asiakkaalle tämä näkyy Kipinän mukaan positiivisena asiana. Esimerkiksi vuodeosastolla hoidetaan akuutti ja vaativa lääkinnällinen hoito eikä ihmisiä makuuteta osastoilla turhaan. Se ei palvele kumpaakaan osapuolta.

– Vuodeosastot eivät ole täynnä ikäihmisiä, jotka eivät tiedä minne mennä. Meillä on erikseen kuntoutusta, jos ei vielä päästä kotiin, Kipinä selventää.

Vuonna 2018 budjetti laadittiin onnistuneen edellisvuoden budjetin pohjalta ja henkilöstökuluihin varattiin hieman enemmän. Budjetti laadittiin Kipinän mukaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa.

– Yritimme vakiinnuttaa vuoden 2017 palveluorganisaation kustannustason ja palvelurakenteen.

Perusturvan viime vuoden toimintakate oli 100,2%. Toimintakatteeksi arvioitiin 57 904 000 euroa, josta toteutui 58 047 000 euroa. Alijäämää kertyi vain noin 143 000 euroa.

Tämän vuoden budjetti rakentuu samalle pohjalle kuin kahden viime vuodenkin. Se on Kipinän mukaan realistinen budjetti ja sitä tarkastellaan 4 kuukauden osakatsauksessa kriittisesti.

– Silloin katsomme, että olemmeko painottaneet oikealla tavalla asioita.

Viime vuonna perusturvan saralla koettiin Kuusamossa suuria muutoksia, jotka näkyivät suoraan asiakkaille.

Suurimpia näistä olivat akuuttiosaston ja päivystyksen muutto terveyskeskuksen saneerattuihin tiloihin vuoden lopulla sekä paljon keskustelua herättänyt Ruskarinteen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yksikön lakkauttaminen.

Näiden lisäksi neuvolatoiminta siirtyi terveyskeskuksen toiseen kerrokseen läheisestä rakennuksesta, jossa nykyisin toimii Terveystalo.

Lisäksi vuosia täyttämättä olleeseen sosiaalipalvelujen tulosaluejohtajan virkaan nimitettiin Heidi Kokko-Martiskainen 1.12.2018 alkaen.

Pinnalla olevaan vanhushoitokeskusteluun Kipinä toteaa, että ikäihmisten palvelut ovat Kuusamossa hyvällä tasolla.

Kuusamon hoitajamitoitus on 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohti. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2017 antamassa laatusuosituksessa määritetään hoitotyöntekijöitä ehdottomasti vähintään 0,5 asiakasta kohti. Tämä suositus koskee nimenomaan tehostettua palveluasumista ja vanhainkoteja.

Asiakastyytyväisyys on tällä sektorilla Kipinän mukaan hyvää ja tämän päivän vaatimuksista on pidetty kiinni – ja paikoin jopa menty yli.

– Ikäihmisten palveluissa on lisäksi jo pitkän aikaa oma geriatri kiertänyt ja valvonut yksiköitä.

Perusturvajohtajalla on vahva usko tulevaan, vaikka sote-uudistuksen toteutuminen on epävarmaa.

– Kuusamo on taloudellisesti vahva ja poliittinen tahto on ollut, että perusturvaan on kohdennettu resursseja.

Markku Kipinä toivoo kuulevansa terveyskeskuksen päivystyksen ja uuden osaston toimintojen vakiintumisesta.

– Toivon palautetta, kun saamme integroitua sosiaalipalvelut terveyskeskuksen vastaanottoon.