Sähköntuotannosta aiheutuva veden pinnan säännöstely on haitannut Kuusinkijoen ekosysteemiä jo vuosia. Virkistyskalastajat nostivat ongelman esiin muun muassa viime kesänä.
Kuivina kesinä, kuten viime kesänä, vähäinen vesimäärä haittaa kalastusta. Talvella joki saattaa jäätyä pohjiaan myöten kuivumisen takia, jolloin arvokalojen mäti on vaarassa tuhoutua.
Kalastajat ovat jo pitkään vaatineet tilanteeseen parannusta. Kuusamon kaupunki on nyt esittämässä ely-keskukselle selvityksen laatimista siitä, miten Kuusinkijoen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää.
Kuusinkijoen säännöstelyn lupaehdot ovat yli 40 vuoden takaa, joten ne on korkea aika uusia.
Kuusinkijoki kuuluu Koutajoen arvokkaaseen vesistöön. Kuusinkijoessa lisääntyy perimältään ainutlaatuinen taimenkanta. Järvitaimenet nousevat kutemaan Kuusinkijokeen Venäjän puolella sijaitsevista Paanajärvesta ja Pääjärvestä. Kalastajien mukaan Kuusinkijokeen kutemaan nousevien taimenten määrä on vähentynyt.
Mittausten mukaan Fortumin omistama voimalaitos täyttää säännöstelyn tämän hetkiset lupaehdot, kun vesimäärää mitataan viikkokeskiarvoina. Kalastajat vaativat, että vesimäärä mitattaisiin vuorokausikeskiarvona, jolloin veden pinnan vaihtelu jäisi pakosta pienemmäksi ja haitat vähenisivät.
Ajoittain on noussut esiin ajatus Myllykosken voimalaitoksen purkamisesta ja jokiuoman entisöimisestä luonnontilaan.
Kuusinkijoen säännöstely alkoi vuonna 1956. Voimalaitos on rakennettu Ala-Vuotunkijärven luusuan Myllykoskeen, jossa joki oli haarautuneena kahdeksi osaksi.
Voimalaitoksen alakanava sijaitsee vanhan joenuoman paikalla. Jokea on perattu noin 1,8 kilometrin matkalta. Perkauksia on tehty myös voimalaitoksen yläpuolella siten, että rakennetun koskiosuuden yhteispituus on noin kolme kilometriä. Kuusinkijoen sivuhaara, Piilijoki, on suljettu maapadolla.
Kuusinkijoessa ei ole muita voimalaitoksia ja loput joesta, kuten koko Koutajoen vesistöalue, on suojeltu koskiensuojelulailla vesivoiman lisärakentamiselta.
Fortum on tähän mennessä pontevasti kieltäytynyt Myllykosken voimalaitoksen purkamisesta. Voimalaitos on teholtaan pieni, mutta sen paikallinen merkitys sähkönjakelun turvaamisessa on Fortumin mukaan merkittävä.
Kun kaiken uusiutuvaksi laskettavan energiantuotannon lisäämiseen on olemassa valtavat paineet, eivät vaatimukset voimalaitoksen purkamisesta vaikuta realistisilta tällä hetkellä.
Vaikka ei purkaminen ei tulisi kyseeseen, on kuusamolaisten vaatimus haittojen minimoimiseksi oikeutettu. Maan kuuluisimpiin kuuluva joki ansaitsee paremman kohtelun.