Postikivi Taivalkosken Välivaaralla lähellä Mustavaaran kaivosta on luonnonmuistomerkki, suuri siirtolohkare, joka on nimetty eteläposiolaisten postinkantoon 1900-luvun alkupuolella liittyneen tarinan mukaan.
Kartalle on merkitty kiven nimi, ja se, että kivi on rauhoitettu. Rauhoituspäätös on vuodelta 1956. Saätavilla olleet tiedot on kirjattu Metsähallituksen kulttuuriperintöinventointikokoelmaan. Kivi on siis valtion maalla.
Pitäisikö katsoa lähempää, millainen se viestintuoja on?
Kesällä puiden lehtiessä Postikivi jää vauhdissa helposti huomaamatta. Mutta talvellakin sen luokse on hankala mennä, koska maantie sillä kohti on mutkainen ja mäkinen, ja 150 metrin päässä oleva metsätien liittymä ei ole käytettävissä.
Korkeutta kiven maanpinnan yläpuolisella osalla on kolmisen metriä ja leveyttä ja pituutta neljä, viisi metriä. Kiven painon voi arvioida ainakin noin sadaksi tonniksi.
Maasto on muutenkin kivistä, mutta toista näin isoa lohkaretta ei näy samaan kohti. Se, että Postikivi on siirtolohkare, tarkoittaa, että jääkauden jäätikkö on sen siirtänyt muualta.
Seudulla on monia kaivostoimintaan liittyviä varaus- ja lupa-alueita, mutta Postikiven paikka ei kuulu niistä yhteenkään.
Se tarina kertoo kiven luona touhunneesta maalaispostinkantajasta ”Harjun Jallusta”. Hän asui Kuloharjussa, joka on nykyisin eteläistä Posiota mutta kuului vuoteen 1926 asti Taivalkosken pitäjään. Kuloharjussa oli niin sanottu postipysäkki vuodesta 1908 lähtien.
Jallu oli tarinan mukaan miestä väkevämmän vaikutuksen alaisena, kun hän palaili postinhakureissulta Taivalkoskelta päin hämärän tai pimeän aikaan hevosella ajaen.
Hän seisautti kiven kohdalla, sillä hän luuli kiveä Matalaisen taloksi ja meinasi jättää taloon sen asukkaalle kuuluvan postin.
Kun ”talosta” ei avattu ovea, Jallu närkästyi: eipä sitten tipu postiakaan!
Jos tarina on tosipohjainen, Jallun itsensä tai kyytiläisen on täytynyt ruveta sitä kertomaan.
Kiven yläosan voi kauempaa pitkin tietä katsoessa tulkita muistuttavan rakennuksen harjakattoa.
Matalaiselle, Postikiveltä pohjoiseen, on enää vajaan kilometrin matka. Mustavaaran kaivosalueen risteys sijaitsee sillä välillä.
Kaivoksen osayleiskaavassa on paikallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi kohteiksi merkitty Postikiven lisäksi Matalaisen asutukseen kuuluvien Koivikon pihapiiri, Puistolan asuinrakennus ja Välitalon aitta.
Postia siirtyi vanhaan aikaan tietysti lihasvoimin. Posti oli paperille painettua tai kirjoitettua informaatiota.
Kuusamoon ensimmäinen postitoimisto perustettiin Kolvangin taloon 1878, Taivalkoskelle vuoden 1890 tienoilla ja Posiolle 1901.
Kuusamoon tuli vuonna 1903 posti kolme kertaa viikossa, totesi nimimerkki K. H. ”Kuusamon Akanlahdelta” Hämeen Sanomille lähettämässään tekstissä. Kirjoittaja ei sitä kiitellyt eikä moittinut.
Vasta noihin aikoihin postia alettiin Kuusamossa kantaa myös syrjäkylille. Esimerkiksi vuonna 1901 avattiin Kuusamon ja Virranniemen välinen ”maalaiskirjeenkantajatie”, jossa posti liikkui kahdesti kuukaudessa. Maalaiskirjeenkantajat tekivät pitkän jalkatyön kesin talvin.
Kuusamosta tallennettuja posti-alkuisia paikannimiä ovat Postintie, polku Soilu-järven pohjoispuolella, ja Postiaho, pieni kangasmaasto Soivion ja Murtovaaran välillä.
Postikivi näyttää olleen joidenkuiden K.Y.:n ja M.P.:n käyntikohteena 33 vuotta sitten.
Kiven länsipuolelle sileähkölle pinnalle nimittäin on sinisellä maalilla kirjoitettu ”K.Y. M.P. 1986.12.5”. Tarkoittaa varmaankin 12. toukokuuta eikä 5. joulukuuta.
Teksti on yhä samassa kunnossa kuin vuonna 2010, jolloin Metsähallituksen inventoija sen valokuvasi. Tekstin paikka on ulospäin lippamaisesti kallistuvassa, suojaisessa ja niukasti jäkälää kasvavassa pinnassa.
Sinisiä maalipilkkoja erottuu kivestä muitakin. Vuonna 2010 inventoija on tunnistanut ne kirjaimiksi S V ja H T.
Maalilla on kajottu lailla rauhoitettuun kohteeseen. Mutta rike on ehtinyt vanhentua ajat sitten, ja merkinnöistä on tullut osa kohteen kulttuurihistoriaa.
Ketkä olivat K.Y. ja M.P. ja millainen on heidän tarinansa kivestä?
Jos itse luette tämän jutun, laittakaapa viestiä tai postia kirjoittajalle tai Koillissanomien toimitukselle!
