Pääkirjoitus
Kylät ja niiden asukkaat eivät ole vielä ainakaan kaikki menehtyneet Koillismaalla. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat esimerkiksi Käylä sekä Vuotunki-Määttälänvaaran seutu.
Pohjoiskuusamolaisessa Käylän kylässä on parhaillaan tekeillä uusi kyläsuunnitelma. Myös Vuotungissa ja Määttälänvaarassa mietitään kehittämisajatuksia kuten maanantaisessa lehdessä kerrottiin.
Vuotungissa on muun muassa alueen mökkiläisille tehty kysely, josta selviää, mitä kehitettävää alueelle halutaan. Useissa vastauksissa toivotaan tienvarsipusikoiden raivausta ja kylien yleisen ilmeen siistimistä. Lisäksi ollaan huolissaan vesien tilasta.
Käylän huolenaiheita ovat muun muassa heikentyneet päivähoitopalvelut, seniorineuvolan menetys ja liikenneturvallisuus, koska kevyen liikenteen väylää ei ole saatu vilkkaan Sallantien varteen. Myönteisenä asiana Käylässä nähdään ikärakenteen paraneminen: koulu voi hyvin ja nuorta väkeä on saatu muuttamaan kylälle.
On hyvä, että Käylässä ei ole ruvettu riitelemään kyläsuunnitelman teon yhteydessä kaivosasiasta. Mahdollisen kaivoksen avaaminen Juomasuolle jakaa ymmärrettävästi mielipiteitä alueella. Siksi on viisasta, ettei asiasta ruveta nostamaan ääntä puoleen tai toiseen kyläsuunnitelmaa tehtäessä.
Koko Koillismaalla on paljon muitakin kyliä, jotka ovat vielä elinvoimaisia, vaikka palvelut ovat huonontuneet haja-asutusalueilla. Kyläläisten kannattaa entistä enemmän puhaltaa yhteen hiileen, koota voimat yhteen ja ruveta miettimään mitä kyläkunnan hyväksi voitaisiin tehdä.
Kunnilta toivoisi jonkinlaista kädenojennusta kyläkehittämishankkeille. Aikoinaan Kuusamossa jaettiin niin sanottua hajamilliä, jonka yhtenä tarkoituksena oli kylillä olevien hankkeiden tukeminen. Jotain vastaavaa kannattaisi miettiä vielä tänäkin päivänä.
Raaka tosiasia on kuitenkin se, että toisen apuun ei kannata aina luottaa. Paras on, kun ottaa aloitteen omiin käsiin ja rupeaa itse tekemään. Vapaaehtois- ja talkootyöllä voi saada paljon aikaa ja samalla tutustuu muihin alueen asukkaisiin.