Pääkirjoitus
Sanotaan mitä sanotaan, mutta EU:n aikana myös Suomessa eletään hankeaikaa. Euroopan unionin rahastoista on mahdollista saada rahaa niiden toteutukseen. Osarahoitusta täytyy saada paikallisilta toimijoilta, mutta mahdollinen kansallinen rahoitus ja EU-raha ovat usein ne viimeiset vaikuttavat tekijät, jotka saavat hankkeen todella käynnistymään.
Vuosien mittaan on selvästi havaittu kuinka aktiiviset toimijat ovat kuorineet kerman päältä ja onnistuneet rahoitushakemuksissaan. Nykyiseen hankepolitiikkaan on vain totuttava ja pidettävä sitä unioniaikaan liittyvänä piirteenä. Jos on hyvä hanke ja hakemus, voi todennäköisesti saada rahaa. Jos ei ole hanketta eikä niin muodoin tehtyä hakemusta, ei rahaa voi tulla. Tämä on päivänselvää eikä menetelmästä kannata valittaa.
Koillismaalla on viime aikoina koottu kylien pieniä hankkeita yhdeksi suuremmaksi hankkeeksi ja siitä on hyviä kokemuksia. Suoraa rahoitusta voi hakea vain yli 13 000 euron hankkeilla. Myötäleen vaikutuksella tehdyssä koordinaatiohankkeessa rahoituspäätöksen saaneista hankkeista pienin oli 1 400 euron hanke ja suurin 7 200 euron hanke.
Hyvä esimerkki aivan viime aikoina tätä kautta toteutuneesta hankkeesta on Pohjois-Kuusamon Erän noin 7 000 euron kota. Se sai avoimessa haussa 75 prosentin rahoituksen. Metsästysseuralaiset kokosivat rahaa ensi vuosikaupalla ja lisäksi päälle tulevat lukuista talkootunnit.
Myötäle myönsi rahoitusta kaikkiaan 18 hankkeelle 25:stä. Ja rahoituksen myötä on toteutettu viisi rakentamishanketta ja 12 kalusto- ja laitehankintaa eri puolella Koillismaata.
Seuraava vastaava haku on todennäköisesti jälleen ensi vuonna. Kyläkulmilla on edelleen monenlaista tarvetta rakentamiseen ynnä muuhun. Kannattaa tehdä suunnitelmia ja hakemus Myötäleen kautta ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi. Moni hanke voi olla sen verran suuri, ettei se aivan omilla kyläkunnan rahoilla tule tehdyksi.
Nyt kannattaa olla aktiivinen ja ruveta toimimaan.