Vuotungin kylätalo oli tupaten täynnä loppiaisiltana, kun talossa lauletttiin kauneimpia joululauluja – ensimmäistä kertaa tälle vuodelle. Lauluillat ovat yksi monista tapahtumista, joita Vuotungin koulun vieressä sijaitsevassa kylätalossa on vietetty.
– Tiistai-iltana on kahvakuulakerho, keskiviikkona 4H-kerho ja kokoustamista, perjantaina corona- ja pingisilta, lauantaisin silloin tällöin karaokea..., kyläläiset listaavat vanhan paloauton autotalliin perustetun kylätalon aktiviteetteja.
Aktiivinen Vuotungin maamiesseura onkin hyvä esimerkki siitä, mitä toimelias kyläyhteisö voi parhaimmillaan olla.
– Jotta kyläyhteisö olisi eloisa ja toimelias, tarvitaan niin tekijöitä kuin osallistujiakin, tuumaavat vuotunkilaiset Reijo Palosaari ja Ulla Tasala
Kiinteällä kyläyhteisöllä on suuri merkitys kylällä viihtymiseen.
– Kaikessa toiminnassa tulee käytyä, mihin vain töiltä ehtii, tuumaa vuotunkilainen Tiina Haataja.
– Käsityöpiirissä käyn, ja kahvakuulailemassa. On mukavaa, että kahvakuulailemaan pääsee täällä kylillä, jaksaa vielä töiden jälkeen lähteä, vuorotyötä tekevä Haataja toteaa.
Kylän aktiviteeteillä on myös sosiaalista merkitystä.
– Kahvakuulailu on myös sosiaalinen tapahtuma. Kylätapahtumissa ylipäänsä näkee ihmisiä ja kuulee kuulumisia. Nykyään ei mennä enää oven taakse vaihtamaan kuulumisia, Haataja tuumaa.
Kylätoimikunnat ja maamiesseurat tarvitsevat aina myös vetäjänsä. Talkoopanos kuitenkin antaa tekijöilleen paljon.
– Se antaa henkisesti paljon, maamiesseuran naisjaoston puheenjohtaja Eila Palosaari toteaa.
– Aktiivinen kyläyhteisö parantaa kokonaisvaltaisesti niin henkistä kuin fyysistäkin hyvinvointia, Vuotungin Vedon puheenjohtaja Seppo Pyy kertoo.
Myös mökkiläisten olemassaolo kannattaa huomioida. Uudet loma-ajan asiakkaat voivat tuoda paljon virtaa kylän tapahtumiin.
– Meillä on kylätapahtumissa ja kesäteatterissa ollut mökkiläishaitaristi, Palosaari kertoo.
Kylätoiminta elää vahvana Pohjois-Pohjanmaalla ja Kuusamon kylillä. Kuusamossa on 31 kylää, joissa eri organisaatiot itsenäisesti toimivat ja valvovat alueidensa etuja sekä järjestävät erilaista toimintaa.
– Vuotunki ja Käylä ovat hyviä esimerkkejä kylätoiminnasta. Sosiaalisille tapahtumille on tilausta kylillä, kertoo Kuusamon kyläasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Ari Oikarainen.
Kyläyhteisön merkityksen voidaankin katsoa vain kasvaneen viime aikoina, kun palvelut keskittyvät keskuksiin pois haja-asutusseuduilta.
– Vuotungissa on väki vähentynyt ja palvelut paenneet, 40 vuotta Vuotungissa asunut Pyy kuvaa.
Tekemistä onkin siis järjestettävä itse.
– Mitä kauemmas mennään taajamista, sitä isompi on tarve tekemiselle, Oikarainen sanoo.
Jotta kylätoimikunta tai maamiesseura on toimiva, tarvitaan oikeaa asennetta. Vuotungin kesäteatteri sai alkunsa kyläläisten joulujuhlan näytelmistä. Yhtenä syynä sille, että näytelmätoiminta laajeni, on iloinen tekemisen meininki.
– Tärkeää on, ettei tekemisessä ole väkisin vääntämisen makua. Jokainen tekee sitä, missä on paras ja mitä haluaa tehdä, Tasala tuumaa.
Niin Palosaari, Tasala kuin pyykin kannustavat kyliä ja kyläläisiä olemaan aktiivisia omalla seudullaan. Jos kylällä ei ole yhteisiä tiloja, helppo keino aloittaa yhteisöllisyyden rakentaminen on tupaillat.
– Kokoonnutaan taloon, juodaan kahvia ja lauletaan, ja sitten joku innokas nostaa kätensä ja sanoo, että meillä sitten seuraavan kerran, Palosaari kuvaa.
Vuotungissakin tupaillat olivat tavallisia jokunen vuosi sitten, mutta kylätalon myötä yhteisiä tapahtumia vietetään nykyään lähinnä siellä.
Kohti aktiivista kyläyhteisöä
Jos toimintaa ei juuri ole, kannattaa aloittaa pienestä. Reijo Palosaari kannattaa tupailtojen ideaa: kokoontua voi helposti aluksi kyläläisten taloihin vuorotellen.
Sosiaalisen median mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää. Kylän omassa Facebook-ryhmässä voidaan jakaa ilmoituksia ja kuvia ja kysellä mielipiteitä. Myös muualla asuvat entiset kyläläiset voivat helposti seurata kylän tapahtumia somesta.
Vanhat koulut voivat pitkän päälle olla paljon voimia vievä hankinta kyläyhteisölle, vaikka myyntihinta olisikin alhainen. Koulun lämmitys voi viedä tarmoa muulta toiminnalta. Kylän yhteistä kokoontumispaikkaa kannattaakin harkita huolella.
Kylät Suomessa
Suomen Kylätoiminta ry eli SYTY edistää valtakunnallisesti kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä.
Maakunnalliset kyläyhdistykset kattavat koko manner-Suomen.
Pohjois-Pohjanmaalla kyliä on noin 318, kuntia 29, seutukuntia 7 ja alueella toimii 5 Leader- eli toimintaryhmää.
Kuusamossa on 31 kylää, joissa eri organisaatiot, muun muassa kylätoimikunnat, maamiesseurat, metsästysseurat ja martat, itsenäisesti toimivat ja valvovat alueidensa etuja sekä järjestävät erilaista toimintaa.
