Kyl­mä­luo­mal­le myytiin kak­si­tu­hat­ta ka­las­tus­lu­paa – Ret­kei­lya­lueet hou­kut­te­le­vat run­saas­ti erän­kä­vi­jöi­tä

Kylmäluoma houkuttelee ränkävijöitä. Alueelle on myyty viime vuoden aikana kaksituhatta kalastuslupaa, mikä on enemmän kuin esimerkiksi Oulujärven Manamansaloon.
Kylmäluoma houkuttelee ränkävijöitä. Alueelle on myyty viime vuoden aikana kaksituhatta kalastuslupaa, mikä on enemmän kuin esimerkiksi Oulujärven Manamansaloon.
Kuva: Mikko Halvari

Retkeilyalueet ovat eränkävijöiden huippusuosikkeja, sillä niissä voi retkeilyn lisäksi harrastaa metsästystä ja kalastusta. Kylmäluoman retkeilyalueelle Taivalkoskelle hankittiin noin 2000 kalastuslupaa sekä alueen metsästysmaille 600 pienriistalupaa, joilla metsästettiin yhteensä 1900 vuorokautta. Lisäksi alueella pyydetään suurriistaa, kertoo Metsähallitus tiedotteessaan.

Suosituimmalle Ruunaan retkeilyalueelle hankittiin vuonna 2017 jopa 5400 kalastuslupaa. Alueelle osuvien pienriistamaiden kiintiö oli tavallista alhaisempi pienen lintukannan vuoksi. Eränkävijät viettivät alueella yli 20 000 vuorokautta.

Myös muut retkeilyalueet olivat suosiossa: Vapakalastajat lunastivat Oulujärvelle Manamansaloon noin 1500 kalastuslupaa ja osin Oulujärven retkeilyalueella sijaitsevalle Vaalan metsästysalueelle yli 300 metsästyslupaa, joilla vietettiin noin 700 vuorokautta maastossa.

Kainuussa sijaitseville valtion alueille lunastettiin viime vuonna 22 000 metsästys- ja kalastuslupaa. Metsähallitukselta luvan hankkineet eränkävijät viettivät maakunnassa yhteensä noin 60 000 vuorokautta, sillä keskimääräinen lupien kesto oli useita vuorokausia. Maakunnan suosituimmat metsästysmaat ja kalavedet löytyivät Suomussalmelta.

Kainuuseen hankittujen metsästyslupien määrä pysyi edellissyksyn tasolla. Kalastuslupien määrä väheni kahdella tuhannella. Kainuu on yhä toiseksi suosituin metsästysmaakunta. Vain Lapissa valtion alueilla käy enemmän metsästäjiä. Viime syksynä Kainuuseen lunastettiin 7400 metsästyslupaa pienriistan pyyntiin, 7300 lupaa hirvimetsälle ja 580 karhunmetsästyslupaa. Vapakalastuslupia lunastettiin 6600 kappaletta.

Pienriistan pyytäjien suosiossa oli erityisesti Ylä-Kainuu: Suomussalmen kunnan alueelle lunastettiin 2000 kanalintulupaa, jotka oikeuttivat yhteensä noin 6000 metsästysvuorokauteen.

Metsähallituksen hoitamille alueille koko maahan hankittiin viime vuonna yhteensä 54 000 metsästyslupaa ja 83 000 kalastuslupaa.

Metsästysluvat vähenivät kokonaisuutena edellisvuodesta noin 3000 kappaleella, sillä Metsähallitus tiukensi paikoin kiintiötä heikon lintukannan takia. Lisäksi alueluvan saaneissa metsästysseurueissa metsästi 27 000 metsästäjää. Metsästäjien suosimia maakuntia olivat Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa.

Karhunmetsästyslupia hankittiin yhteensä valtion alueille 3700 kappaletta, joista 2200 lupaa poronhoitoalueelle. Suurin osa poronhoitoalueen ulkopuolisista karhunmetsästysluvista hankittiin Pohjois-Karjalaan. Viime syksynä Suomessa kaadettiin 232 karhua.

Kalastuslupia lunastettiin valtakunnallisesti hieman edellisvuotta enemmän. Suosituinta oli vapakalastus ja suosituimpia alueita retkeilyalueilla etelässä sijaitsevat kohteet Ruunaa ja Niemisjärvet Evolla. Muita suosittuja paikkoja olivat Hossa ja Matildanjärvi.

Lupien kappalemäärä ei kerro suoraan, kuinka monta vuorokautta metsästäjät ja kalastajat viettivät valtion alueilla, sillä lupien kesto vaihtelee. Yhteensä kalastajat ja metsästäjät viettivät valtion alueilla 405 000 eräpäivää, kun mukaan lasketaan eränkävijät, joiden tarvitsee hankkia lupa valtion alueille. Suosituimpia harrastuksia olivat kanalinnustus (99 000 eräpäivää) ja vapakalastus (234 000 eräpäivää).

Erälupien yhteenvedossa ja eräpäivissä eivät ole mukana pohjoissuomalaiset paikalliset metsästäjät, joilla on oikeus metsästää kotikuntansa valtion alueille, eivätkä Metsähallitukselta alueita vuokranneiden seurojen eränkävijät tai yleisten vesialueiden eränkävijät.

Ilmoita asiavirheestä