Ky­syt­tyä ja ty­kät­tyä var­hais­kas­va­tus­ta – Po­siol­la päi­vä­hoi­to­paik­kaa ei enää tar­vit­se hakea uu­del­leen joka kevät.

Posion kunnassa varhaiskasvatus tavoittaa suuren osan kunnan alle kouluikäisten lasten määrästä. Eskariopettaja Niina Posio opastaa Vaaranlammen päiväkodin eskarilaisia kohti koulutietä.
Posion kunnassa varhaiskasvatus tavoittaa suuren osan kunnan alle kouluikäisten lasten määrästä.
Posion kunnassa varhaiskasvatus tavoittaa suuren osan kunnan alle kouluikäisten lasten määrästä.
Kuva: Erkki Ahola

Posion kunnassa varhaiskasvatus tavoittaa suuren osan kunnan alle kouluikäisten lasten määrästä.

Posiolla varhaiskasvatuksessa on ollut aiempina vuosina tapana, että joka kevät päivähoitopaikat tulee hakea uudelleen elokuussa alkavalle seuraavalle toimintakaudelle. Tästä on kuitenkin luovuttu ja Posion varhaiskasvatukseen voi hakeutua ympäri vuoden.

– Lapsimäärän lisääntyminen varhaiskasvatuksessa ja kunnassa on erittäin myönteinen asia, Posion varhaiskasvatuksen vastaava Pirita Hihnala sanoo.

– Mikäli lapsella on jo voimassaoleva päivähoitopaikka, ei paikkaa tarvitse hakea uudelleen ensi syksylle. Uusien lasten päivähoitopaikkahakemus tulee toimittaa päiväkodille viimeistään 28. huhtikuuta mikäli lapsi tarvitsee paikan jo ensi elokuussa.

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuspaikkaa tulee hakea neljä kuukautta ennen hoidon tarpeen alkamista tai mikäli tarve johtuu ennakoimattomasta huoltajan/huoltajien työllistymisestä tai opiskelusta, varhaiskasvatuspaikkaa tulee hakea viimeistään kaksi viikkoa ennen hoidontarpeen alkamista.

Hihnalan mukaan suurimmat haasteet Posion varhaiskasvatuksessa liittyvät kasvavan vuorohoidon kysynnän tarpeeseen vastaamiseen sekä tulevien vuosien lapsimääräkehityksen ennustamiseen.

– Lisäksi valtakunnallisesti erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien rekrytointi tuottaa haasteita niin pienemmille kunnille kuin suuremmille kaupungeillekin.

Posiolla varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista, vaikka lapsia on varhaiskasvatuksen piirissä ennätysmäärä aiempiin viime vuosiin verrattuna.

– Henkilökuntaa on lisätty lapsimäärän ja vuorohoidon kysynnän kasvaessa. Lisäksi lapsiryhmissä toimintaa jaetaan päivittäin tai viikoittain pienryhmiin, Hihnala kertoo.

Tilan tarve vaihtelee kuitenkin muun muassa varhaiskasvatuksessa olevien lasten ikärakenteen mukaisesti.
Pirita Hihnala
varhaiskasvatusken vastaava

– Lapsia on tällä hetkellä hoidossa 58 päiväkodissa, eskarilaisten aamupäivä/iltapäivä-toiminnassa on kymmenen lasta. Eli varhaiskasvatuksen piirissä tällä hetkellä on yhteensä 68 lasta.

Posion päiväkodissa toimii tällä hetkellä kolme päiväkotiryhmää: Lirot (4-5v.), Sirrit (0-4v.) ja Sirkut (0-6v.).

– Sirkkujen päiväkotiryhmä on ympärivuorokautista vuorohoitoa tarjoava vuororyhmä, jossa tosin on myös vain päiväaikaan tapahtuvaa varhaiskasvatusta tarvitsevia lapsia. Esiopetusta järjestetään päiväkodissa pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville lapsille, muuten esiopetus järjestetään Posion peruskoululla, Hihnala selvittää.

Posion peruskoululla toimii myös eskarilaisten aamu- ja iltapäivätoiminta niille esiopetusikäisille, jotka tarvitsevat maksutonta esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta. Eskarilaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen huoltajien työstä tai opiskelusta johtuvaan hoidontarpeeseen.

Päiväkodissa työskentelee tällä toimintakaudella myös lapsiryhmien omaa henkilökuntaa täydentävä varhaiskasvatuksen resurssityöntekijä, jolla ei ole kiinteää työskentelyryhmää vaan hän työskentelee eri lapsiryhmissä päivittäisen tarpeen mukaan.

– Tilat ovat laajennusosan myötä riittävät tällä hetkellä. Tilan tarve vaihtelee kuitenkin muun muassa varhaiskasvatuksessa olevien lasten ikärakenteen mukaisesti.

Painopiste siirtyi lapsen hoivaamiseen
Auni Vääräniemi

Alle kouluikäisten lasten vanhemmat ovat saaneet huomata vievänsä lapsensa päivähoidon sijaan varhaiskasvatuksen pariin. Varhaiskasvatukseksi päivähoito on kehittynyt 2000-luvun aikana, kun painopiste sosiaalihuollollisesta hoivasta on siirtynyt lapsen pedagogiseen eli kasvatukselliseen toimintaan. Tätä on edesauttanut hallinnollinen muutos.

Nykyään päivähoidosta vastaa valtakunnallisella tasolla sosiaali- ja terveysministeriön sijaan opetus- ja kulttuuriministeriö. Sama käytäntö näkyy myös kuntien toiminnassa. Päivähoitopaikan yhteystiedot lööytyvät sivistyspalveluista.

Varhaiskasvatusta pyörittävällä päivähoidon henkilökunnalla on pienten lasten kasvatuksessa valtava vastuu. Kun varhaiskasvatuksessa ei ole oppitunteja, kietoutuu kasvatuksellinen työ päivittäisten toimien yhteyteen. Henkilökunnalla pitää olla äärettömän hyvä pedagoginen silmä, arvioi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opettajakoulutuksen professori Tuija Turunen

– He näkevät lapsen yksilölliset tarpeet arjen askareissa ja pystyvät tekemään siinä samassa kasvatuksellista työtä.

Turunen arvioi, että juuri hallinnollinen muutos ja varhaiskasvatuslain sorvaaminen ovat tehneet päivähoidosta näkyvästi varhaiskasvatusta. Viime vuonna voimaan tullut uusi varhaiskasvatuslaki on pyrkinyt selkeyttämään lainsäädäntöä ja määrittelemään varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänimikkeitä.

Tuija Turunen alleviivaa kuitenkin uudistuksessa lasten tarpeita. Varhaiskasvatuksen on tuettava elinikäisen oppimisen polkua.

– Poliittisesti tämä on haastavaa. Varhaiskasvatuksen onnistumisen tuloksia näkee vasta kahdenkymmenen vuoden päästä sen toteuttamisesta. Politiikassa ei ole totuttu näin pitkiin seuraamisen sykleihin, Turunen pohtii.

Hyvän varhaiskasvatuksen kriteerit ovat Tuija Turusen mielestä hyvin selkeät, ajattelipa niitä niin kotimaisesti tai kansainvälisesti. Toimiessaan varhaiskasvatus on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja tukee lapsen yksilöllistä kehitystä. Kasvatus perustuu lapsen hyvinvointiin ja rakentaa kasvatuksellista polkua.

Vanhempienkaan ei pidä Turusen mukaan tyytyä vähempään. Lapsen vanhemman näkökulmasta entinen päivähoito, nykyinen varhaiskasvatus pitää olla sellaista, että lapsen vie sinne mielellään ja että lapsen on hyvä olla hoidossa.

Hyvän varhaiskasvatuksen on tehtävä yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa.

Lapissa varhaiskasvatuksen piirissä on noin 65 prosenttia väestön 1-6–vuotiaista lapsista. Luku on kutakuinkin samaa luokkaa kuin muualla maassa. Pakollinen ja ilmainen esikoulu nostaa prosenttiosuutta.

Tuija Turunen tervehtisi ilolla kaikille maksutonta varhaiskasvatusta.

Silloin varhaiskasvatus voisi tavoittaa entistä suuremman joukon lapsia. Kyse on kuitenkin rahasta, joten Turunen arvioi, että maksuttomuus ei tule käytännössä toteutumaan.

– Se on melko harmillista. Toivottavasti tähän suuntaan silti mennään. Varhaiskasvatus pitää nähdä itseisarvona, eikä vain välineenä.

Torstaina vietetään valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää. Päivän tavoitteena on tuoda varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan arvokas työ sekä merkitys näkyväksi.

Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä