Pääkirjoitus
Lääkäreiden työttömyys voi lisääntyä, varoittelee Oulun yliopiston hammaslääketieteen professori, dekaani Kyösti Oikarinen Kalevassa (24.10.).
Oikarainen arvioi, että lama-aika vähentää lääkäreiden kysyntää yksityisellä puolella. Sote-uudistuksen hän arvioi ”tehostavan” lääkärityövoiman käyttöä. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että lääkäreitä löytyy tulevaisuudessa yhä harvemmalta paikkakunnalta, kun hoitoa keskitetään suuriin kaupunkeihin. Lisäksi Oikarainen näkee ulkomaalaisten lääkäreiden syövän työllisyyttä: ”Esimerkiksi ulkomaalaisia hammaslääkäreitä tulee Suomeen enemmän kuin Suomessa heitä koulutetaan.”
Koillismaan ylängöltä kuunneltuna Oikaraisen huoli kuulostaa kovin teoreettiselta. Etenkin Posiolla ja Taivalkoskella lääkäripula on ollut alituinen vitsaus vuosien ajan. Pienten ja kaukaisten terveyskeskusten virkoihin ei ole tunkua. Vastavalmistuneet lääkärit jäävät mieluummin opiskelukaupunkiensa liepeille.
Esimerkiksi opettajista - tiettyjä yksittäisiä opetettavia aineita lukuunottamatta - ei ole pulaa syrjäseuduillakaan, vaan hakijoita on riittänyt. Opettaja on akateemisen tutkinnon omaavana verrannollinen lääkäriin.
Lääkäripulan lievittämiseksi on maaseudulla jo pitkään toivottu lääkäriopiskelijoiden määrän lisäämistä. Oulussa lääkäriopiskelijoiden sisäänottomäärä on ollut vuosia noin 130, kunnes tänä syksynä tiedekunnassa aloitti 145 opiskelijaa.
Lääkäriliitto on perinteisesti suhtautunut nuivasti lääkäriksi koulutettavien määrän lisäämiseen. Taustalla on aito huoli koulutuksen laadusta, nuorten lääkäreiden työllisyydestä ja koulutuksen kalleudesta yhteiskunnalle. Vähemmän epäitsekkäänä ajatuksena on suojella ammattikunnan etua: markkinataloudessa tarjonnan niukkuus näkyy väistämättä hinnoissa, minkä pienet kunnat hyvin tietävät.
Vanhusväestön määrän kasvaessa myös lääkäripalvelujen tarve kasvaa vääjäämättä. Lääkäreiden tuskin tarvitsee olla huolissaan työllisyydestään. Töitä riittää, jos vain yhteiskunnan maksukyky säilyy.