Siinä hän nyt on. Juuri maailmaan syntynyt. Paljaana ja avuttomana. Me katsomme häntä ja tunnemme syvää kiitollisuutta. Hän tarvitsee hoivaavaa ihmistä lähelleen. Hänen katseessaan on viesti taivaasta. Ja silti, juuri nyt hän vain odottaa, että pääsisi syliin ja saisi hoivaa, ruokaa ja turvaa. Hän on meidän varassamme. Otammehan hänet luoksemme?
Jeesuksen äiti Maria katsoo lastaan. Niin kuin äidit lastaan katsovat. Hämmentyneenä ja ihastuneena, ihmettelevänä ja arkanakin. Olisi puitteet syntymälle voineet olla paremmat. Mutta heidät, Marian ja Joosefin, Jumala valitsi äidiksi ja isäksi tälle lapselle. Jeesus syntyy ihmisten oloihin; aivan arkisiin ja tavallisiin.
Jouluevankeliumin keskiössä on lapsi. Se ei ole ollenkaan sivujuonne joulun suuressa salaisuudessa. Joulun Lapsi, Jeesus, syntyy maailmaan ja on tänään keskellämme. Avaammeko sydämemme ja päästämmekö hänet katse-etäisyydelle. Sitähän lapsi odottaa. Syliin ottamista ja ihmettelyä. Jokainen, joka on katsonut vastasyntynyttä silmiin tietää, että lapsen katseessa on häivähdys ikuisuutta. Sitä suurta salaisuutta, johon Jumala on puhaltanut henkensä.
Jeesus - lapsen katseessa on rakkauden sanoma, johon Jumala on kätkenyt itsensä: ”Olen tullut maailmaan sinua varten. Olen tullut tuomaan elämääsi ilon ja rauhan.” Milloinkaan me emme voi olla niin pimeässä tai syrjässä, ettei sinne Jeesus-lapsen katse yltäisi.
Vaikka elämässämme olisi tällä hetkellä surun juonteita tai uupumusta monien asioiden keskellä, niin siihenkin todellisuuteen Vapahtajamme syntyy. Hän syntyy vapauttamaan synnin ja pimeyden keskeltä. Hän syntyy ja antaa tähän päivään sen valon, jota tarvitsemme.
Tänäkin jouluna Jeesus syntyy sinulle. Seimen Lapsi on syliisi laskettu vahvistamaan ja rohkaisemaan sinua. Tartu hänen ojentamaansa käteen ja pian huomaat, että sinua kannetaan.
Toivotan kaikille hyvää ja siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa!
